EU:n alijäämämenettely: Miten itävaltalaiset todella ajattelevat siitä!

EU:n alijäämämenettely: Miten itävaltalaiset todella ajattelevat siitä!

MTV:n "Aktuell: Die Woche" -ohjelmassa esitellään 28.3.2025 yhdessä juontaja Meinrad Knappin, poliittisen konsultin Thomas Hoferin ja mielipidekyselyn tekijä Peter Hajekin kanssa kysely Itävallan väestön asenteesta EU:n mahdolliseen alijäämämenettelyyn. Kysely, joka tehtiin 24.–27. maaliskuuta ja johon osallistui 500 äänioikeutettua itävaltalaista, osoittaa, että väestö suhtautuu asiaan suurelta osin välinpitämättömästi. Kyselyn tulosten mukaan OTS 20 prosenttia vastaajista suhtautuu myönteisesti EU:n alijäämämenettelyyn ja 28 prosenttia vastustaa sitä. Lisäksi 24 % ei pidä aihetta tärkeänä ja 28 % ei tiedä tai anna mitään tietoa.

Etenkin alijäämämenettelyn tukeminen ja hylkääminen näkyy äänestäjäryhmästä riippuen. Vihreiden äänestäjistä 36 prosenttia tukee mahdollista menettelyä, kun taas ÖVP:n ja SPÖ:n äänestäjistä vain 30 prosenttia tukee sitä. Toisaalta 43 prosenttia FPÖ:n äänestäjistä vastustaa alijäämämenettelyä, mikä viittaa huoleen EU:n mahdollisesta paternalismista.

Liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn välttäminen

Itävalta esti onnistuneesti EU:n alijäämämenettelyn valtiovarainministeri Gunter Mayrin ja EU-komissaari Valdis Dombrovskisin tapaamisen jälkeen. Euroopan komission palaute vahvisti, että Itävallan esittämät toimenpiteet voivat supistaa alijäämän alle 3 prosenttiin vuonna 2025. Miten BMF Itävallan budjettipoliittinen suvereniteetti voitaisiin säilyttää. Tämä tarkoittaa, että Euroopan keskuspankki ja Euroopan komissio eivät tarkasta Itävaltaa kuuden kuukauden välein.

Alijäämämenettelyn estämisellä on Itävallalle myönteisiä taloudellisia seurauksia, kuten rahoitusmarkkinoiden korkokustannusten aleneminen, mikä helpottaa lainojen ottamista edullisemmilla ehdoilla. Tämä kehitys on erityisen tärkeää, koska Fitch oli huonontanut Itävallan näkymiä liiallisen alijäämän menettelyn uhan vuoksi. Itävallalla on kuitenkin mahdollisuus jatkaa liiketoimintaa edullisin ehdoin estämällä oikeudenkäynnin.

Finanssipolitiikan haaste

Itävalta kamppailee kuitenkin edelleen haasteen kanssa täyttää vakaus- ja kasvusopimuksessa (SGP) asetetut Maastrichtin kriteerit. Vuonna 1997 tehdyssä ja vuonna 2023 uudistetussa vakaus- ja kasvusopimuksessa määrätään, että budjettialijäämä ei saa ylittää kolmea prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Nykyiset tiedot osoittavat, että Itävalta odottaa uutta velkaa 3,7 prosenttia vuonna 2024 ja 4,1 prosenttia vuonna 2025, ja velkasuhde on noin 80 prosenttia ilmaista.

Seuraavan hallituksen tehtävänä on tarkastella hyväksytyn toimenpidepaketin täytäntöönpanoon liittyviä erityistoimenpiteitä ja varmistaa, että Itävalta esittää budjettisuunnitelman vuoden loppuun mennessä. Päätös mahdollisesta alijäämämenettelystä tehdään aikaisintaan tammikuussa talous- ja valtiovarainministerien kokouksessa ja on selvää, että ilman alijäämämenettelyjä konsolidointitarve voisi olla yli 20 miljardia euroa.

ÖVP:n, SPÖ:n ja NEOSin väliset koalitioneuvottelut osoittavat, että alijäämämenettelyillä on tärkeä rooli myös Itävallan poliittisessa agendassa. Sopimus säästöistä ja toimenpiteistä on ratkaisevan tärkeää finanssipolitiikan haasteiden hallitsemiseksi ja siten maan budjettitoiminnan vahvistamiseksi.