Uudistuksen tarve: koalitiosopimus kriisin ja sodan paineessa!

Uudistuksen tarve: koalitiosopimus kriisin ja sodan paineessa!

Saksan liittokanslerin päällikkö on hiljattain korostanut, että koalitiolla on oltava kykyä kohdata joustavasti uusia haasteita. Tämä pätee erityisesti nykyiseen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen, jota Saksan teollisuuden liiton puheenjohtaja Peter Leibinger kuvaili. Hän varoitti Saksan talouden "vapaasta pudotuksesta" ja kuvaili tilannetta "liittotasavallan historian vakavimmaksi kriisiksi" (katso kleinezeitung.at.

Entinen liikennevalohallitus liittokansleri Olaf Scholzin johdolla piti kiinni koalitiosopimuksesta huolimatta Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaa vastaan. Tämä johdonmukaisuus on kuitenkin ristiriidassa konfliktin ja taloudellisen tilanteen seurauksena nousseiden uusien haasteiden kanssa. Frei vaatii, että meidän on opittava nykyisestä tilanteesta, jotta voimme toimia joustavammin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan

Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkoi 24.2.2022 ja on keskeinen osa meneillään olevaa Venäjän ja Ukrainan sotaa. Tällä konfliktilla ei ole vain sotilaallisia, vaan myös merkittäviä taloudellisia ja humanitaarisia vaikutuksia Eurooppaan ja maailmaan (katso Wikipedia). Venäjä hyökkää Pohjois-Korean, Valko-Venäjän ja Iranin tukemana Ukrainaa vastaan, jota puolestaan ​​tukevat Euroopan unioni, Nato ja muut kansainväliset kumppanit.

Sodan taloudellinen vaikutus on valtava. Sekä Ukraina että Venäjä kärsivät raskaita tappioita ja monien maiden taloudellinen tilanne on kireä. EU:ssa ja muualla maailmassa ruoan ja energian hinnat ovat nousseet, kun taas maat, kuten Saksa, ovat joutuneet mukauttamaan talouspolitiikkaansa vastaamaan haasteisiin.

Kansainväliset reaktiot ja kahdenväliset suhteet

Kansainvälisen yhteisön reaktio hyökkäykseen oli nopea ja selkeä. EU, G7 ja monet muut kumppanimaat asettivat Venäjää vastaan ​​valtavia pakotteita. Näillä sanktioilla, joihin kuuluu kauaskantoisia taloudellisia pakotteita ja tiukkaa vientivalvontaa, on tarkoitus vahingoittaa merkittävästi Venäjän taloutta ja huipputeknologian saatavuutta (katso auswaertiges-amt.de201542-201).

Diplomaattitasolla Saksan ja Venäjän suhteet ovat muuttuneet perusteellisesti Krimin liittämisen jälkeen vuonna 2014. Yhteistyö Venäjän valtion viranomaisten kanssa on lopetettu, kun taas vuoropuhelua maanpaossa olevan itsenäisen venäläisen kansalaisyhteiskunnan kanssa jatketaan. Saksa pitää erittäin tärkeänä historiallisen muiston ja vastuun korostamista toisen maailmansodan ja Neuvostoliiton uhreja kohtaan.

Tässä monimutkaisessa tilanteessa Saksan ja EU:n on välttämätöntä jatkaa joustavaa toimintaa ja tarvittaessa tehdä muutoksia olemassa oleviin koalitiosopimuksiin, jotta ne pystyvät vastaamaan jatkuvasti muuttuviin haasteisiin.