Nato-maat ovat samaa mieltä: viisi prosenttia puolustukseen ja Ukrainan apuun!

Nato-maat ovat samaa mieltä: viisi prosenttia puolustukseen ja Ukrainan apuun!

Naton puolustusministerit tapaavat 2. kesäkuuta 2025 Brysselissä keskustelemaan sotilasmenoista ja Ukrainan tukemisesta. Naton pääsihteeri Mark Rutte vetosi etukäteen Vilnassa selkeästi jäsenmaihin. Hänen mielestään puolustusmenojen lisäämistä tarvitaan kipeästi, jotta geopoliittista vastakkainasettelua Venäjän kanssa voitaisiin käsitellä paremmin. Rutte vaatii, että menoja nostetaan vähintään 3,5 prosenttiin BKT:sta sekä 1,5 prosenttiin sotilaalliseen infrastruktuuriin. Hän pitää Naton nykyistä kahden prosentin tavoitetta riittämättömänä.

Liettuan presidentti Gitanas Nausėda tukee Ruttenin vaatimuksia ja kiinnittää huomion vaaraan, että Venäjä voi nopeasti konsolidoida asevoimiaan. Nausėda toivoo, että Naton jäsenet pääsevät sopimukseen jopa viiden prosentin BKT:sta puolustusmenoista. Tämä tukisi Yhdysvaltojen suunnitelmia, jotka ehdottavat korotusta viiteen prosenttiin sen liittolaisille. Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegseth kutsuu tätä "ennakkomaksuksi tulevaisuutta varten" ja ratkaisevan tärkeäksi "rauhalle voiman kautta".

Ukraina ja sen tuki

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyj on kiittänyt Nato-maita niiden tuesta taistelussa Venäjää vastaan. Hän toivoi lisää sotilaallista apua sen jälkeen, kun Ukrainan yllätyshyökkäys Venäjän sotilaslentokentille tuhosi yli 40 lentokonetta. Tämä hyökkäys, kerrotaan, tehtiin droneilla.

Kokoukseen odotetaan myös Ukrainan puolustusministerin Rusten Umerovin epävirallista osallistumista. Toisin kuin Ukrainan turvallisuuteen on sitoutunut, on kuitenkin selvää, että Yhdysvaltojen hallitus ei tällä hetkellä pidä Ukrainan Nato-jäsenyyttä "neuvotteluratkaisun realistisena tuloksena".

Keskustelua puolustusmenoista

Keskustelu puolustusmenoista on kiireellisempi kuin koskaan Venäjän jatkuvien uhkien vuoksi. Nato-maat aikovat käyttää vuonna 2024 puolustukseen noin 2,71 prosenttia bruttokansantuotteestaan, yhteensä noin 1,5 biljoonaa dollaria. Erityisesti uudet jäsenvaltiot, kuten Suomi ja Ruotsi, ovat vaikuttaneet menojen kasvuun. Saksa on nyt osoittanut 2,12 prosenttia BKT:sta vuodelle 2024, mikä ylittää ensimmäistä kertaa asetetun tavoitteen.

Jonkin verran epätasapainoa on kuitenkin jäljellä. Puolan (4,12 %), Viron (3,43 %) ja USA:n (3,38 %) kaltaiset maat lisäävät menojaan merkittävästi, kun taas Espanjan (1,28 %), Slovenian (1,29 %) ja Luxemburgin (1,29 %) kaltaiset maat ovat maltillisia. Kansleri Olaf Scholz myöntää, että 200 miljardin euron puolustusbudjetti on epärealistinen ottaen huomioon 500 miljardin euron liittovaltion budjetti.

Erilaiset kannat Naton sisällä korostavat allianssin haasteita, kun kaikki osapuolet neuvottelevat tarvittavasta puolustusmenojen lisäyksestä. Jäsenmaihin kohdistuva poliittinen paine todennäköisesti lisääntyy edelleen, jotta Naton toimintakyky säilyy sekä strategisella että operatiivisella tasolla.