Aikuisten suojelulain kritiikki: Vammaisneuvosto varoittaa riskeistä!

Aikuisten suojelulain kritiikki: Vammaisneuvosto varoittaa riskeistä!

Itävallassa aikuisten suojelulain muutoksista keskustellaan osana vuoden 2025 talousarviota koskevaa lakia, jotka kohtaavat huomattavaa vastustusta. Itävallan vammaisneuvosto on selvästi vastustanut näitä suunniteltuja muutoksia, koska ne saattavat vaarantaa ihmisoikeuksien suojelun. Itävallan vammaisneuvoston puheenjohtaja Klaus Widl huomauttaa, että aikuisten suojelulain kiireellisiä muutoksia on vältettävä, jotta toisen aikuisten suojelulain edistymistä ei vaarannettaisi.

Ehdotettujen lakimuutosten keskeisiä kohtia ovat muun muassa aikuisten oikeudellisen edustuksen uusimisajan pidentäminen kolmesta viiteen vuoteen. Lisäksi olisi päätettävä pakollisen selvityksen poistamisesta uusimisprosessissa. Luonnoksessa on myös mahdollisuus, että asianajajia ja notaareja voidaan käyttää aikuisina edustajina. Vammaisneuvosto ei pidä näitä muutoksia hyväksyttävinä, koska ne kyseenalaistavat vammaisten oikeudet.

Vaatimukset ja arviointiprosessi

Vammaisten neuvosto pyytää oikeusministeri tohtori Anna Sporreria, että luonnoksesta poistetaan kaksi erityistä kohtaa: uusimisajan pidentäminen (ABGB 246 §) ja pakollisen selvityksen poistaminen (AußStrG § 128). Widl korostaa, että vammaisten ihmisoikeuksien suojelu on taattava, mikä on suunniteltujen leikkausten vakavasti kyseenalaiseksi.

On myös tärkeää, että oikeusministeriön työryhmä on työskennellyt aikuisten suojelulain arvioinnin parissa kesästä 2024 lähtien. Suunniteltu muutos on siis suorassa ristiriidassa tämän työryhmän tulosten kanssa. Tässä yhteydessä Itävaltaa moitittiin monilla aloilla YK:n vammaisten oikeuksien asiantuntijakomitean viimeisimmässä valtiokatsauksessa elokuussa 2023, kun taas toista aikuisten suojelulakia korostettiin myönteisesti.

Kansainvälinen konteksti ja ihmisoikeudet

Keskustelu aikuisten suojelulaista Itävallassa tapahtuu YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen (UN-BRK) taustalla. Tämän yleissopimuksen tavoitteena on edistää, suojella ja varmistaa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia noin miljardille vammaiselle maailmanlaajuisesti. Saksassa UN CRPD ratifioitiin 24. helmikuuta 2009 ja tuli voimaan 26. maaliskuuta 2009, mikä johti paradigman muutokseen vammaispolitiikassa ja vammaisten ihmisoikeuksien tunnustamiseen.

UN CRPD määrittelee oikeudet, kuten pääsyn koulutukseen, työelämään ja kulttuurielämään, ja säätelee osallistumista elämän eri osa-alueille. Sopimusvaltiot ovat velvollisia toimittamaan säännöllisesti raportteja näiden oikeuksien täytäntöönpanon tilasta, ja niiden on aktiivisesti pantava yleissopimus täytäntöön. Tämä velvollisuus osoittaa, että tarvitaan kattavaa suojaa syrjintää ja syrjäytymistä vastaan, mikä saattaa vaarantua Itävallassa aikuisten suojelulain aiottujen muutosten vuoksi.

Kysymys aikuisten suojelulain uudistuksista kuvaa lainsäädännöllisten toimenpiteiden keskeistä roolia ihmisoikeuksien suojelemisessa ja viittaa tämän ongelman kansainväliseen luonteeseen, kuten myös Saksan ihmisoikeusinstituutti korostaa. YK:n vammaisyleissopimuksen sovittu tavoite on edelleen, että kaikilla vammaisilla on yhtäläinen ja täysi pääsy oikeuksiinsa ja että tarvittavat suojamekanismit ovat käytössä.

Seuraavia askeleita silmällä pitäen jää nähtäväksi, miten oikeudellinen tilanne kehittyy ja syntyykö poliittisten päättäjien ja vammaisliikkeen edustajien välistä vuoropuhelua.