Vihreä vety: Saksan tulevaisuus teollisuudessa ja liikenteessä?

Vihreä vety: Saksan tulevaisuus teollisuudessa ja liikenteessä?

Saksan vetytalous osoittaa lupaavaa kehitystä, erityisesti vihreän vedyn alalla. Konsortion tekemä uusi tutkimus on nyt luonut kartaston, joka määrittää optimaaliset paikat vihreän vedyn (H2) tuotantoon ja käyttöön Saksassa. Vihreää vetyä saadaan elektrolyysillä uusiutuvista energialähteistä, kuten tuuli- ja aurinkovoimasta, ja sitä pidetään ympäristöystävällisenä ja ilmastoneutraalina vedyn lähteenä. Tutkimuksessa todetaan, että tuotanto on erityisen edullista Pohjois-Saksassa, jossa merellä sijaitsevia tuulipuistoja on runsaasti ja ne tarjoavat ihanteelliset olosuhteet uusien energialähteiden tuotannolle.

Atlas perustuu vihreän vedyn käyttömahdollisuuksiin teollisuudessa, erityisesti sellaisilla aloilla, kuten kemian- ja terästeollisuus, sekä liikenteessä, kuten linja-autoissa ja junissa. Sopivia paikkoja ovat sähköverkon solmut, joissa tuulivoimalinjat saapuvat maalle. Samalla korostetaan, että vedyn kysyntää liikennealalla ei vielä ole olemassa ja sitä on ensin kehitettävä. Nykyiset H2-linja-autohankkeet ovat kokeiluvaiheessa ja niitä tuetaan korkeilla tuilla. Monet suunnitelluista junahankkeista ovat osoittautumassa kannattamattomiksi ja osa on jo lopetettu.

Ekologiset ja taloudelliset näkökohdat

Vihreän vedyn tuottamiseen käytetty elektrolyysi ei tuota vain H2:ta, vaan myös sivutuotteita, kuten happea ja hukkalämpöä. Niitä voivat käyttää kunnat esimerkiksi jätevedenpuhdistamoissa ja kaukolämpöverkoissa. Vaikka akkujen hintaa on laskettu viime vuosina, tämä saattaa suosia akkusähköistä liikkuvuutta vetyajoneuvoihin verrattuna. Tiedemiehet kuitenkin varoittavat vedyn yleisestä käytöstä, koska sekä kustannukset että mahdolliset saatavuuden pullonkaulat on otettava huomioon. Vihreän vedyn osuus kokonaiskulutuksesta Saksassa on tällä hetkellä vain 5 %, mikä osoittaa selkeästi toimenpiteiden tarpeen.

Vedyn tuotanto oli vuonna 2021 huomattavasti kalliimpaa verrattuna harmaaseen vetyyn, kustannukset vaihtelivat 3,1-9,0 euron kilolta. Uusiutuvien energialähteiden tutkimus- ja laajennustoimenpiteiden odotetaan kuitenkin vähentävän tuotantokustannuksia. Jopa 70 % tarvittavasta vedystä on tuotava ulkomailta, sillä ihanteelliset tuotantopaikat ovat yleensä aurinkoisilla tai tuulisilla alueilla, kuten Skotlanninmerellä tai Arabian niemimaalla.

Vetytalouden tulevaisuus

Kansallisen vetystrategian (NWS) avulla Saksan hallitus tavoittelee selkeitä tavoitteita vahvistaakseen Saksan vetyteknologian johtavaksi markkinaksi. Vetytalouden odotetaan kehittyvän dynaamisesti vuoteen 2025 mennessä tavoitteena lisätä merkittävästi vihreän vedyn käyttöä. Tärkeimpiä trendejä ovat elektrolyysilaitosten laajentaminen ja H2Globalin kaltaiset projektit, jotka tarjoavat suuria toimitussopimuksia kompensoidakseen vihreän vedyn ja fossiilisten polttoaineiden hintaeroja.

Julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön tärkeys nähdään tämän energiamuodon onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeänä. Tekninen kehitys, erityisesti elektrolyysin alalla, on myös mainittu avaintekijänä vihreän vedyn tuotantokustannusten alentamisessa. Vuoteen 2025 mennessä vetytaloudella ei voi olla vain keskeinen rooli siirtymisessä kestävään energiaan, vaan se voisi myös vahvistaa Euroopan asemaa kansainvälisessä ilmastonsuojelussa.

Ympäristöasioiden neuvottelukunta on myös korostanut vedyn ympäristöystävällisen käytön tarvetta. Tuotannon korkeaa vedenkulutusta arvostellaan erityisesti vesipulan alueilla. Vihreän vedyn koko elinkaariarviointi vaaditaan myös kestävien käytäntöjen varmistamiseksi.

Kaiken kaikkiaan nykyinen kehitys osoittaa, että vetytalous tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta sillä on myös haasteita ja rajoituksia, jotka on voitettava. Menestyksen avain on tehokkaassa yhteistyössä ja kustannustehokkaiden teknologioiden kehittämisessä.

Lisätietoja tästä aiheesta on kirjoittajan artikkeleissa EcoNews, Wikipedia ja TechZeitgeist.