Wienin kaupunginvaltuusto purkaa sosiaalipolitiikan: Kuka on kaduilla?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Wienin kaupunginvaltuustossa GR Klemens Resch kritisoi kaupungin sosiaalipolitiikkaa ja vaati toimenpiteitä itävaltalaisia ​​varten.

Im Wiener Gemeinderat kritisierte GR Klemens Resch die soziale Politik der Stadt und forderte Maßnahmen für Österreicher.
Wienin kaupunginvaltuustossa GR Klemens Resch kritisoi kaupungin sosiaalipolitiikkaa ja vaati toimenpiteitä itävaltalaisia ​​varten.

Wienin kaupunginvaltuusto purkaa sosiaalipolitiikan: Kuka on kaduilla?

18. marraskuuta 2025 Wienin kaupunginvaltuustossa käytiin kiistanalainen keskustelu kaupungin sosiaalipolitiikasta. GR Klemens Resch (FPÖ) kritisoi kaupunginhallituksen toimenpiteitä, jotka hänen mielestään keskittyivät liian Lähi-itään ja Syyriaan. Resch vaati sosiaalipolitiikkaa, joka hyödyttää ensisijaisesti Itävallan kansalaisia, ja ilmaisi huolensa eläkeläisten etuuksien leikkauksista. Hän kritisoi erityisen ankarasti turvapaikanhakijoiden Wienissä saamia etuja ja mainitsi esimerkkinä mobiilipassin, kun taas muiden kansalaisten on maksettava korkeampia hintoja. Hän suhtautui myönteisesti toissijaiseen suojeluun oikeutettujen vähimmäistoimeentulon poistamiseen ja puhui ulkomaalaisten säästöjen puolesta.

GRin Mag. Stefanie Vasold (SPÖ) vastasi Reschille, että taloudelliset ongelmat ja niihin liittyvät vakauttamistoimenpiteet eivät ole kaupunginhallituksen aiheuttamia. Hän selitti, että vanha liittohallitus oli vastuussa korkeasta inflaatiosta ja oli siirtänyt monia tehtäviä osavaltioille. Vasold huomautti, että vähimmäisturvajärjestelmää uudistetaan. Toissijaiseen suojeluun oikeutetut siirrettäisiin liittovaltion hoitoon ja vuokratuen hyvitystä vähimmäistuloon mukautettaisiin asumiskustannusten mukaan. Hän korosti myös, että vammaiset ja työkyvyttömät ovat vapautettuja näistä toimenpiteistä.

Vähimmäissosiaaliturvajärjestelmät kontekstissa

Vähimmäisturva on keskeinen kysymys sosiaaliturvassa. Esimerkiksi Saksassa tarjotaan taloudellista tukea peruselinkulujen turvaamiseksi. Näitä etuuksia ovat työttömyysturva II, sosiaalietuudet ja perusturva vanhuus- ja ansiokyvyn alentuessa. Vuoden 2022 lopussa noin 7,2 miljoonaa ihmistä Saksassa sai näitä siirtoetuja, mikä vastaa 8,5 % väestöstä, ja kasvu oli merkittävää, mikä johtui pääasiassa suuresta pakolaisten määrästä, erityisesti Ukrainasta ( bpb.de ).

Wienissä Vasold totesi myös, että sosiaalipalvelujen, erityisesti vammaisten, budjetti säilytetään. Terveydenhuoltoa parannetaan avaamalla uusia tiloja ja luomalla lisää sairaalasänkyjä.

Reaktiot ja muut huolenaiheet

GR Georg Prack (VIHREÄ) kritisoi voimakkaasti opposition puuttumista talousarvion vakauttamistoimiin. Hän raportoi leikkauksista riippuvuustuen alalla ja vaati sosiaalialan priorisointia. Tämä sai tukea GRin Magin lausunnosta. Heidemarie-sekvenssi (GRÜNE), joka tuomitsi eläkeläisten alennettujen kertalippujen poistamisen ja vuosilipun korotuksen. Sequence korosti sosiaalisesti oikeudenmukaisen liikkuvuuden tarvetta kaikille ja teki vastaavan esityksen, joka ei kuitenkaan saanut enemmistöä.

Toinen kriittinen kohta tuli GRin Angela Schütziltä, ​​MA (FPÖ), joka tuomitsi kaupunginhallituksen säästöjen tekemisestä köyhimpien asukkaiden hyväksi, erityisesti kodittomien talvipaketissa. Keskustelu päättyi siihen, että enemmistö hyväksyi ylilyöntejä koskevan yhteenvedon varainhoitovuodelta 2025, mutta hylkäsi opposition vaatimukset, mikä lisäsi entisestään jännitteitä elimessä. Nykyinen tilanne kuvastaa kaupunkien sosiaalisen suojelun haasteita, erityisesti taloudellisen epävarmuuden ja elinkustannusten nousun aikoina ( ec.europa.eu ).