Itävallan EU-maksut kasvavat räjähdysmäisesti – Vilimsky soittaa hälyttimen!

Itävallan EU-maksut kasvavat räjähdysmäisesti – Vilimsky soittaa hälyttimen!

Itävallalla on edessään merkittäviä muutoksia maksuihinsa Euroopan unionille tulevina vuosina. Tietojen mukaan ots.at Itävallan maksuosuuden EU:lle odotetaan kasvavan nykyisestä 2,9 miljardista eurosta 4,4 miljardiin euroon vuonna 2027. Tämä vastaa yli 50 prosentin kasvua.

Euroopan parlamentin liberaalien valtuuskunnan johtaja Harald Vilimsky ilmaisi suuttumuksensa tästä maksujen korotuksesta. Hän näkee EU:n ja Itävallan liittohallituksen "taloudellisena saneeraustapauksena" ja varoittaa kasvavasta tyytymättömyydestä väestön keskuudessa. Vilimskyn mukaan Brysseliin virtaa vuosittain miljardeja, mutta välttämättömät kotipalvelut, kuten hoito, koulutus, turvallisuus sekä perheiden ja yritysten tuki, puuttuvat.

Ei vain maksuja, vaan myös säästöjä

Valtiovarainministeri Magnus Brunner (ÖVP) on ilmoittanut, että säästötoimenpiteet ovat välttämättömiä kaikille itävaltalaisille. Tämä on ristiriidassa EU:lle maksettavien maksujen lisääntymisen kanssa. Itävallan velkasuhde on tällä hetkellä vajaat 80 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Vuodelle 2023 budjetin alijäämäksi ennustetaan 3,5-3,7 prosenttia suhteessa BKT:hen. Myös vuodelle 2024 odotetaan vastaavanlaista tilannetta, mikä lisää merkittävästi tulevan hallituksen haasteita. Kurier.at raportoi, että EU:n komission odotetaan määräävän säästöpolun kesällä 2025 korkean valtionvelan torjumiseksi.

Teoreettisten sakkojen riski on olemassa, jos Itävalta ei noudata EU:n verotussääntöjä. Ekonomisti Dénes Kucsera vaatii menojen tarkistamista veronkorotusten sijaan. Vuonna 2023 Itävallalla on 52,1 prosentin valtion kiintiö, joka on EU:n viidenneksi korkein. Tänä vuonna valtio joutuu maksamaan eläkejärjestelmään lähes 30 miljardia euroa, minkä Kucsera pitää huolestuttavana.

EU:n talousarvion rooli Itävallan varainhoidossa

Itävallan taloudellisia haasteita korostavat myös EU:n talousarvioon suoritettavat maksut ja tästä budjetista saadut tuotot. Liittovaltion valtiovarainministeriön raportin mukaan Itävallan maksuosuudet EU:n talousarvioon ja tuotot kirjataan liittovaltion budjettiin. Itävallan keskimääräinen nettoasema vuosina 2021–2023 osoittaa maan roolia nettomaksajana, ja keskimääräinen nettosaldo on -0,29 prosenttia bruttokansantulosta. Vuoden 2024 liittovaltion budjetissa Itävallan EU:n rahoitusosuus on 3,1 miljardia euroa, ja tuoton odotetaan olevan 3,3 miljardia euroa. BMF.gv.at korostaa, että yhteisen maatalouspolitiikan kaltaisten ohjelmien tuotot ovat erityisen tärkeitä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tulevat maksujen korotukset EU:hun ja välttämättömät kotimaan säästöt ovat Itävallalle vaikea tilanne. Väestö suhtautuu kriittisesti kasvavaan taloudelliseen taakkaan, mutta jää nähtäväksi, miten hallitus vastaa finanssipoliittisiin haasteisiin noudattaakseen EU:n säännöksiä ja varmistaakseen elämänlaadun omassa maassaan.