Ilmastonsuojeluhälytys: hallitusohjelma saa huonon raportin!

Ilmastonsuojeluhälytys: hallitusohjelma saa huonon raportin!

ÖVP:n, SPÖ:n ja Neosin kolmipuolueen hallitusohjelman nykyinen ilmastotarkastus on sekalainen. WWF:n mukaan 21 tutkitusta alueesta 12 arvioitiin heikoksi ja keskeneräiseksi ja 7 selvästi negatiiviseksi. Mahdollista edistystä havaittiin vain kahdella alueella. WWF:n ilmastotiedottaja Reinhard Uhrig kritisoi konkreettisten tavoitteiden, aikataulujen ja budjettien puutetta. Tämä johtaa ilmastoa haitallisiin aukkoihin ja ristiriitaisuuksiin koalitiosopimuksessa.

Raportin julkaisu tulee aikaan, jolloin EU painostaa jäsenvaltioitaan yhä enemmän ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Liittovaltion ympäristöviraston mukaan EU harjoittaa kattavaa ilmastonsuojelupolitiikkaa, joka perustuu ympäristölle ja ilmastolle haitallisen toiminnan vähentämiseen. Kansainväliset puiteehdot, kuten YK:n puitesopimus ja Pariisin sopimus, ovat ratkaisevan tärkeitä.

Kritiikkiä ja vaatimuksia

WWF vaatii johdonmukaisia ​​ilmastonsuojelutoimia Itävallalle liiketoimintapaikkana ja turvallisina työpaikkoina. Uudesta ilmastonsuojelulain yrityksistä ja ilmastoneutraaliustavoitteen säilyttämisestä vuoteen 2040 mennessä on saatu positiivista palautetta. Kuitenkin kritisoidaan sokeita kulmia energiansäästössä ja viivästystä ympäristöhaitallisten tukien vähentämisessä. Lisäksi moottoriteiden ja pikateiden laajentaminen nähdään ongelmallisena.

Hallitusohjelman epäselvyys EU-tavoitteiden toteuttamisesta vuoteen 2030 mennessä voi johtaa miljardien suuruisiin korvauksiin, jos käännettä ei tapahdu. Haitallisten tukien nopean vähentämisen lisäksi WWF suosittelee muun muassa ilmastoystävällistä rakennusten korjauspakettia ja luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Vertailu Saksaan

Toisin kuin Itävallassa, Saksa otti uuden ilmastonsuojelulain voimaan heinäkuussa 2024. Sen tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästöt nollaan vuoteen 2045 mennessä. Liittohallitus on vahvistanut riippumatonta ilmastoasioiden asiantuntijaneuvostoa voidakseen toimia aktiivisemmin ja tehokkaammin ilmastonsuojelupolitiikassa. Tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasuja 65 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoteen 1990 verrattuna, mikä on johtanut jo yli 10 prosentin laskuun vuonna 2023.

Osana EU:n ilmastopolitiikkaa jäsenmailla on velvollisuus laatia kansallisia energia- ja ilmastonsuojelusuunnitelmia. Niiden pitäisi auttaa konkretisoimaan päästöjen vähentämistä ja uusiutuvien energiamuotojen edistämistä. EU itse tavoittelee kasvihuonekaasuneutraalisuutta vuoteen 2050 mennessä ja on hyväksynyt kasvustrategian ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi Green Dealilla.

Menestyäkseen pitkällä aikavälillä asiantuntijat korostavat tarvetta luoda yhteiskunnallinen hyväksyntä energiasiirtymälle. Nähtäväksi jää, miten Itävallan hallitus vastaa nykyisiin haasteisiin ja tuleeko ilmastopolitiikkaan muutos. Saksan edistyminen voisi toimia kannustimena päättäväisiin toimiin myös Itävallassa.