Wien koulutuskriisissä: 1 000 lasta odottaa tukea!

Wien koulutuskriisissä: 1 000 lasta odottaa tukea!

Wienin osavaltioparlamentti käsitteli koulutuspolitiikan keskeisiä asioita 26.6.2025 kokouksessaan. LMP Hannes Taborsky ÖVP:stä korosti hyvää palkkaa ja yhteiskunnallista osallistumista edistävän koulutuksen perustavaa laatua olevaa roolia. Wienissä on Itävallan korkein työttömyysaste, ja 47,9 prosentilla työttömistä ei ole käynyt koulua. Taborsky korosti myös koulutusalan uranvaihtajien pitkiä odotusaikoja, jotka kaipaavat pikaista uudistamista.

LMP Selma Arapovic NEOSista korosti koulutuksen poliittista merkitystä ja otti liittohallituksen vastuun suunniteltavasta koulutuspolitiikasta. Hän mainitsi myös koulujen tarpeen rekisteröidä lisäopetustarpeensa kesäkuukausina. Puheessaan Arapovic käsitteli myös yhteiskunnan yleistä vastuuta siirtolaisten saksan taidosta ja ehdotti toimenpiteitä, kuten lukumentoreita ja ilmaisia ​​saksankielisiä kursseja.

Opettajien pula on keskeinen ongelma

LABg keskusteli opettajapulasta. Julia Malle (GRÜNE), joka kritisoi koulutusalan viivästyksiä. Yli 1000 vammaista lasta odottaa täällä sopivia tarjouksia. Malle vaati myös koulujen sosiaalisen yhdistelmän parantamista. LMP Armin Blind FPÖ:stä kuvaili sitoutuneita opettajia, jotka kuitenkin kärsivät poliittisten päätösten seurauksista. Hän huomautti, että koulun hallintoviranomaiset eivät useinkaan saa puuttua rakenteellisiin ongelmiin, mikä vaikeuttaa tilannetta entisestään.

SPÖ:n Astrid Pany valitti opposition koulutustoimien halventamisesta ja huomautti, että opettajapula oli ÖVP:n ministerien aiheuttama ongelma. Hän vaati kielikoulutuksen tarveperusteista rahoitusta, mikä on koulutusjärjestelmän haasteet huomioon ottaen välttämätöntä.

Sosiaaliset toimenpiteet ja tutkimustulokset

Taloustutkimuslaitoksen (ifo) vuodelta 2023 tekemä kattava tutkimus osoittaa, että 80 % vastaajista kannattaa olemassa olevien opettajien uudelleenpätevyyttä niissä aineissa, joissa on opettajapula. Lisätulokset osoittavat, että 76 % kannattaa opettajien taakan keventämistä uudella henkilöstöllä organisaatiotehtäviin, kun taas 74 % kannattaa kohdennettua koulutusta sairauspoissaolojen ehkäisemiseksi. 69 % kyselyyn osallistuneista pitää opettajaopiskelijoiden ja ammatinvaihtajien käyttöä sijaistunneilla hyväksyttävänä, mikä osoittaa halukkuutta ratkaista ongelma.

Nämä toimenpiteet ovat osa Itävallan koulujärjestelmän koulutuserojen analysointia vuosina 2012–2022. Osoittautui, että koulutuksessa oli selkeää sosiaalista taustaa koskevaa eriarvoisuutta jo ennen kriisejä. Koronaan liittyvät koulujen sulkemiset ja nykyinen inflaatiokriisi ovat lisänneet näitä haasteita. Yhtäläisten mahdollisuuksien mahdollisuuksista huolimatta monet koulut vaativat tällä hetkellä, että uudistustoimenpiteitä koulujärjestelmän sosiaalisen eriarvoisuuden vähentämiseksi ei jatketa ​​riittävästi, kuten Wienin työkamarin julkaisu osoittaa.

Toinen kohta kokouksessa oli henkilöstöpula Wienin hallinto-oikeudessa, jossa tuomareiden henkilöstötarve on 108, mutta paikkoja on vain 85. Ilmoitettujen tapausten jatkuva lisääntyminen korostaa järjestelmän uudistamisen kiireellisyyttä. Hallinto-oikeuden varapresidentti Maga Beatrix Hornschall toivotettiin tervetulleeksi kokoukseen, mikä korostaa aiheen tärkeyttä.

Kaiken kaikkiaan Wienin osavaltioparlamentin istunto korostaa koulutusjärjestelmän kiireellisiä haasteita ja kattavien uudistusten tarvetta useilla alueilla.