Säästötoimenpiteet näköpiirissä: Kiistat uudesta 2025-2026 budjetista!

Säästötoimenpiteet näköpiirissä: Kiistat uudesta 2025-2026 budjetista!

Valtiovarainministeri Markus Marterbauer ilmoitti osana budjettipuheessaan eduskunnassa 14.5.2025 kattavasta säästötoimenpiteestä, joka on osa kaksinkertaista budjettia 2025-2026 ja liittovaltion rahoituskehystä 2025-2029. Niiden tavoitteena on hallita suunniteltu 18,1 miljardin euron alijäämä vuodelle 2025 ja 18,3 miljardia euroa vuodelle 2026. Toimenpiteet ovat välttämättömiä, koska julkisen talouden alijäämän odotetaan olevan 4,5 % BKT:stä vuodelle 2025. Vakautuspaketti sisältää 6,4 miljardia euroa vuodelle 2025 ja 8,7 miljardia euroa sekä tuloja että menoja vuodelle 2026.

Valtiovarainministerille painopiste on selvästi meno-ongelmassa, ei tuloissa. Suunniteltuja toimenpiteitä ovat ilmastobonuksen poistaminen, eläkejärjestelmän uudistaminen ja 1 000 euron verovapaan työntekijän palkkion käyttöönotto. Valtiosihteeri Barbara Eibinger-Miedl kuvailee tätä strategiaa liittohallituksen ensimmäiseksi suureksi virstanpylväksi. Sen sijaan valtiosihteeri Josef Schellhorn kuvailee budjettia tulevaisuuteen suuntautuvaksi eikä vain kriisibudjettiksi.

Poliittiset reaktiot budjettiin

Budjettiesitys nähdään poliittisessa ympäristössä eri tavalla. FPÖ arvostelee jyrkästi luonnosta ja varoittaa 80 miljardin euron lisävelasta ja mahdollisesta EU:n alijäämämenettelystä. Hän vaatii myös korvauksia investointien kannustamiseksi ja arvostelee säästöjen puutetta turvapaikka-alalla. Vihreät arvostelevat budjettia "tulevaisuuden unohtamisena", erityisesti sosiaalisten ja ympäristöalan saavutusten leikkausten vuoksi.

ÖVP puolestaan ​​kuvailee budjettia tasapainoiseksi ja korostaa suorituskyvyn ja talouskasvun tarvetta. SPÖ näkee budjetin sosiaalisesti allekirjoitettuna säästöbudjettina ja vaatii lisää investointeja koulutukseen ja terveyteen. NEOS kannattaa rakenneuudistuksia, erityisesti eläkejärjestelmässä, ja näkee budjetin ensimmäisenä askeleena suuntauksen kääntämiseksi.

Taloudelliset olosuhteet ja säästötoimenpiteet

Taloudelliset säästötoimenpiteet ovat usein vastaus budjettialijäämiin. Näihin toimenpiteisiin voi sisältyä valtion menojen vähentämistä tai tulojen lisäämistä, ja niillä pyritään vähentämään budjettialijäämää ja palauttamaan sijoittajien luottamus talouteen. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa sosiaaliohjelmien leikkaukset ja veronkorotukset. Jotkut kriitikot kuitenkin väittävät, että tällaiset säästötoimenpiteet voivat vahingoittaa talouskasvua ja jättää huomiotta sosiaalisen vastuun.

Esimerkit muista maista kuvaavat säästötoimenpiteiden erilaisia ​​vaikutuksia. Vuonna 2010 Kreikka joutui toteuttamaan rajuja säästötoimia yli 15 prosentin BKT:n alijäämän ollessa, mutta tämä johti yhteiskunnallisiin levottomuuksiin. Myös Iso-Britannia koki vuonna 2010 säästötoimia, jotka pienensivät alijäämää, mutta johtivat lisää sosiaalisiin ongelmiin, kuten lisääntyvään köyhyyteen. Tällaisten toimien, kuten velan vähentämisen ja sijoittajien luottamuksen palauttamisen, hyödyt eivät kuitenkaan jää mainitsematta.

Tulevat budjettiesitykset annetaan budjettivaliokunnan käsiteltäväksi ja julkinen kuuleminen on tarkoitus järjestää 3. kesäkuuta. Lopullista budjettipäätöstä odotetaan 18. kesäkuuta. Näissä keskusteluissa tarve löytää tasapaino talouskasvun ja velanhallinnan välillä on edelleen esillä. On olemassa erilaisia ​​lähestymistapoja kasvun tai velan vähentämisen priorisointiin, ja tasapainoista lähestymistapaa pidetään optimaalisena.