Klagenfurt myllerryksessä: motivoimaton puukotus nuorten keskuudessa!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Motiivitonta väkivaltaa Klagenfurtissa: 21-vuotias puukotti itseään ilman syytä, kun taas 17-vuotias tuomitaan epäonnistuneesta kaupasta.

Gewalt ohne Motiv in Klagenfurt: Ein 21-Jähriger sticht grundlos zu, während ein 17-Jähriger wegen misslungenem Deal verurteilt wird.
Motiivitonta väkivaltaa Klagenfurtissa: 21-vuotias puukotti itseään ilman syytä, kun taas 17-vuotias tuomitaan epäonnistuneesta kaupasta.

Klagenfurt myllerryksessä: motivoimaton puukotus nuorten keskuudessa!

Perinteisen ryhmän järjestämä kesäfestivaali Mölltalissa tuli julman hyökkäyksen kohtauspaikaksi. Ilman näkyvää syytä 21-vuotias tarttui kymmenen senttimetriä pitkään pihviveitseen ja puukotti asiaan puuttumatonta nuorta miestä. Hyökkäyksen aikana uhri sai vakavia vammoja pään ja kaulan alueelle; veitsen terä vääntyi ja kahva katkesi. Syyttäjä on nyt nostanut murhan yrityksestä syytteet, jotka eivät ole vielä oikeudellisesti sitovia. Hyökkääjä, joka oli rikoshetkellä 21-vuotias, voi saada elinkautisen vankeusrangaistuksen, vaikka hän ei voi muistaa mitään. Alkoholipitoisuudeksi todettiin jopa 2,6 promillea, mutta häntä pidetään järkevänä.

Toisessa tapauksessa, joka tapahtui myös Klagenfurtissa, 17-vuotias egyptiläinen tuomittiin pilaantuneesta kannabiskaupasta. Nuori mies oli myynyt kaksi grammaa kannabista, mutta toimittanut vain yhden. Kun asiakas pyysi kadonneen tavaran palauttamista, syntyi riita, jossa vastaaja löi veitsellä. Valvontakamerat tallensivat hetken, jolloin teini veti veitsen esiin. Tuomari kohtasi hänet hänen historiansa, koska hän ei edistynyt kotoutumisessaan. Hän asuu turvapaikka-asunnossaan maahantulokiellon alaisena. Oikeus tunnusti murhan yrityksen ja tuomitsi syytetyn neljäksi vuodeksi vankeuteen ja 2 500 euron korvaukseksi uhrille.

Nuorisorikollisuuden kehitys

Nämä kaksi tapausta ovat osa huolestuttavaa suuntausta, joka lisää nuorten väkivaltaa. Liittovaltion kansalaiskasvatusviraston mukaan nuorisorikollisuutta tekevät pääasiassa miespuoliset tekijät, eikä se ole tiettyjen vähemmistöryhmien yksinomainen ilmiö. Tilastot osoittavat, että suurin osa nuorista lopettaa rikollisen käyttäytymisensä kasvaessaan. Nuorten rikollisuus on viime vuosina yleisesti ottaen vähentynyt, mutta nykyisten tietojen mukaan rikoksista epäiltyjen nuorten määrä on noussut uudelleen erityisesti Covid-19-pandemian aikana ja sen jälkeen.

Asiantuntijat korostavat, että sosiaalisia harjoitustiloja on puuttunut pandemian aikana, mikä on vaikuttanut negatiivisesti nuorten käyttäytymiseen. Tutkimus osoittaa, että 80 % nuorista on jo tehnyt rikoksen, usein harmittomia rikoksia. Vakavat väkivaltarikokset ovat kuitenkin edelleen suhteellisen harvinaisia. Silti näkemys nuorten rikollisuudesta on nähtävä eriytetyllä tavalla. Monista ei tule sitkeitä rikollisia, mikä tarkoittaa, että he usein lopettavat rikosten tekemisen omien lakikokemustensa jälkeen.

Integraatio ja rikollisuus

Asiantuntijoiden mukaan nuorisorikollisuuden ehkäisy edellyttää maahanmuuttajataustaisten nuorten parempaa integroitumista. Tämä ryhmä on usein yliedustettuna sekä rikosten tekijänä että uhrina. Tämänhetkiset tilastot eivät kuitenkaan kirjaa muuttoliikkeen taustoja, mikä vaikeuttaa tilanteen analysointia. Integroitu lähestymistapa, joka avaa oikeudellisten toimien lisäksi sosiaalisia näkökulmia, voisi olla tehokas tapa vähentää nuorten rikollisuutta kestävästi.