Syntyvyys Baijerissa: negatiivinen ennätys järkyttää perheitä ja poliitikkoja!

Syntyvyys Baijerissa: negatiivinen ennätys järkyttää perheitä ja poliitikkoja!

Syntyvyys on Saksassa saavuttanut uuden alimman tason, ja se laski vuoden 2021 1,57 lapsesta naista kohti noin 1,36 lapseen vuonna 2023. Tämä arvo vastaa 2000-luvun alun tasoa. Baijerissa rekisteröitiin samana vuonna vain 116 500 elävänä syntynyttä lasta, mikä on osavaltion negatiivinen ennätys viimeisen kymmenen vuoden aikana. Baijerissa syntyvyyden lasku on 7 prosenttia edellisvuoteen verrattuna, ilman syntyvyyden lisääntymistä seitsemässä hallintopiirissä. Pienin pudotus kirjattiin Švaabissa, -4,6 prosenttia, kun taas Ala-Baijerissa suurin pudotus on -8,2 prosenttia.

Yksittäiset piirit ja itsenäiset kaupungit pystyivät kuitenkin kirjaamaan kasvua, mukaan lukien Kaufbeuren 3,3 prosentilla ja Garmisch-Partenkirchenin alue 3 prosentilla. AfD:n kansanedustaja Stefan Löw esitti kysymyksiä laskun syistä, kun taas terveysministeriö viittasi liittovaltion väestötutkimuksen instituuttiin (BiB), joka on tunnistanut neljä keskeistä syytä: Ukrainan sota, inflaatio, ilmastonmuutos ja pandemia. Martin Bujard BiB:stä korostaa, että halu saada lapsia ei usein toteudu kriisiaikoina. Todettiin myös, että Covid-19:n vastaisen rokotuskampanjan alussa rokotteita ei hyväksytty raskaana oleville naisille.

Syyt ja poliittiset reaktiot

Synnytyksissä ei ole toistaiseksi ollut kiinnijäämisvaikutusta. Syntyvyyden nostamiseksi ja Saksan kutistumisen estämiseksi naisen pitäisi saada keskimäärin 2,1 lasta, kuten vuoden 1970 taso osoittaa. Vallitsevassa tilanteessa keskustellaan ehdotuksesta vanhempainrahan sopeuttamisesta inflaatioon, sillä 1 800 euron enimmäismäärää ei ole korotettu vuoden 2007 jälkeen, mikä vastaa 38 prosentin arvonmenetystä. Sosiaaliministeriö pyrkii tukemaan perheitä erilaisilla perhepoliittisilla toimenpiteillä, joihin kuuluu lasten aloitustuki, joka on puolittunut 3 000 euroon vuodesta 2023 lähtien.

Väestökehityksen analyysi viittaa siihen, että Saksan syntyvyys on suojelutason alapuolella. Hedelmällisyyskäyttäytymiseen vaikuttavat monet tekijät, mukaan lukien taloudelliset näkökohdat, naisten työllisyys, sukupuolten tasa-arvo, perhepolitiikka ja asenteet ehkäisyä kohtaan. Tutkimukset osoittavat, että halu saada lapsia lykkääntyy usein myöhemmälle ikään, mikä liittyy iän nousuun ensisyntyessä. Saksassa ensisyntymisikä on noussut vuoden 1970 24 vuodesta 30,2 vuoteen vuonna 2020. Lisäksi syntymäkäyttäytyminen vaihtelee suuresti maahanmuuttajien välillä, mikä vaikuttaa myös syntyvyyteen.

Perhepoliittisia toimenpiteitä, kuten vanhempainrahaa ja lastenhoidon laajentamista, nähdään tärkeinä syntyvyyden lisäämisen välineinä. Näiden toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutukset ovat kuitenkin nähtävissä - ja viiveellä. Nykyisen syntyvyyskehityksen aiheuttamat haasteet eivät ole vain poliitikkojen, vaan myös yhteiskunnan silmissä merkittäviä, kertoo mm. Baijerin osavaltion sanomalehti ja analyysit Liittovaltion kansalaiskasvatusvirasto todistaa.

– Lähettäjä Länsi-itä -media