Sojuz-raketti onnistui: ISS saa uuden avaruustehtävän!

Sojuz-raketti onnistui: ISS saa uuden avaruustehtävän!

8. huhtikuuta 2025 yhdysvaltalaiset astronautit Jonathan Kim ja venäläiset kosmonautit Sergei Ryshikov ja Aleksei Subrizki saapuivat onnistuneesti kansainväliselle avaruusasemalle (ISS). Tämä raportoi Vienna.at. Sojuz-kantoraketti nousi aamulla Baikonurin kosmodromista Kazakstanista ja kantoi trion matkalle avaruuteen.

Noin kolme tuntia laukaisun jälkeen Sojuz-avaruussukkulan telakointioperaatio välitettiin onnistuneesti ISS:lle. Tämä tehtävä on osa 73. ISS-tehtävää, jonka aikana miehistö viettää avaruudessa yhteensä 245 päivää. Suunnitteilla on muun muassa kaksi avaruuskävelyä ja lukuisia tieteellisiä kokeita.

Ensimmäiset tehtävät kahdelle astronautille

Tämä on Ryzhikovin kolmas lento avaruuteen, kun Zubritsky ja Kim ovat avaruudessa ensimmäistä kertaa. Tiedetään, että ISS on ihmiskunnan suurin ja pisin avaruusasema. Se on toiminut vuodesta 1998 lähtien kansainvälisessä yhteistyössä, johon kuuluu 16 maata ja viisi avaruusjärjestöä, mukaan lukien NASA (USA), Roskosmos (Venäjä) ja ESA (Eurooppa).

Maata noin 400 kilometrin korkeudessa kiertävä ISS on suurin ihmisen valmistama esine avaruudessa, ja yhden kiertoradan suorittamiseen kuluu noin 93 minuuttia. Sen vaikuttavat mitat ovat noin 109 m × 51 m × 73 m ja se painaa noin 450 tonnia. ISS on ollut pysyvästi astronautien asuttama 2. marraskuuta 2000 lähtien.

Tutkimus ja ISS:n tulevaisuus

Kallis hanke, joka vaati yli 100 miljardia euroa rakentamiseen ja käyttöön vuoteen 2018 mennessä, on synnyttänyt erilaisia ​​tieteellisiä kokeita ja tutkimusprojekteja, ja se saa edelleen jatkuvasti rahtia ja miehistöä. Miehistö voi vaihdella ajoittain seitsemästä kymmeneen jäsenestä riippuen käynnissä olevista tutkimusmatkoista ja tehtävän vaatimuksista.

ISS:n odotetaan toimivan vähintään vuoteen 2028 asti, ja mahdollisia käyttötarkoituksia harkitaan vuoteen 2030 tai sen jälkeen. Venäjä suunnittelee rakentavansa oman avaruusasemansa ISS:n päätyttyä. Tämä kehitys herättää kysymyksiä kansainvälisen avaruusmatkailun tulevaisuudesta ja eri kansojen roolista alalla, varsinkin kun Kiinalla on oma avaruusasema, kun se ei ole osallistunut ISS:ään.

Näillä missio- ja avaruushankkeilla tähän mennessä saavutetut vaikuttavat saavutukset vahvistavat ISS:ää paitsi tieteellisen tutkimuksen keskuksena, myös kansainvälisen avaruusyhteistyön kulttuurisena symbolina.