Schwarz varoittaa: ilmastonsuojeluinvestoinnit nyt säästötoimenpiteiden sijaan!

Schwarz varoittaa: ilmastonsuojeluinvestoinnit nyt säästötoimenpiteiden sijaan!

Vihreiden budjetti- ja verotiedottaja Jakob Schwarz varoitti 17.4.2025 väärien säästötoimenpiteiden mahdollisista seurauksista valtiovarainministeriön uuden alijäämäennusteen valossa. Budjetin alijäämäksi ennustetaan 4,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKT). Schwarzin mukaan on ensiarvoisen tärkeää tehdä kohdennettuja investointeja tulevaisuuteen ilmastonsuojelun ja talouskehityksen vaarantamisen sijaan. Alijäämän kasvu johtuu talouden heikkenemisestä ja rakenteellisista ongelmista, kuten valtioiden ja kuntien korkeasta taloudesta. Hän vaatii, että kaikki paikallisviranomaiset ottavat vastuun, koska liittovaltion hallitus ei yksin pysty ratkaisemaan ongelmia.

Schwarz arvostelee sitä, että ajatukset säästää rahaa ilmastonsuojeluinvestoinneissa rasittaisivat taloutta entisestään ja vaarantaisivat energiasiirtymän. Investoinnit ilmastoystävälliseen lämmitykseen ja ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen voivat paitsi luoda uusia työpaikkoja, myös vähentää energiakustannuksia ja vähentää riippuvuutta fossiilisten tuonnista.

Talousarvion avoimuuden puute

A central point in Schwarz's proposal is the elimination of climate-damaging subsidies. Keskusteltavana on erityisesti diesel- ja työsuhdeautojen etuoikeuksien poistaminen, mikä hänen arvion mukaan voisi tuoda valtiolle yli miljardi euroa vuodessa. Hän kehottaa myös harkitsemaan uusien teiden rakentamista, sillä uusien kilometrien moottoritien rakentaminen aiheuttaa suuria kustannuksia ja vaikuttaa kielteisesti ympäristöön ja budjettiin.

Itävallan talousarvion ongelmat eivät ole yksittäisiä. Nykyiset tiedot osoittavat, että vain seitsemällä EU:n 27 jäsenvaltiosta on suurempi velka suhteessa BKT:hen kuin Itävallalla. Viime vuonna budjettialijäämä oli 4,7 prosenttia BKT:stä – murskaava yllätys verrattuna EU:n komission ennusteeseen vain 3,6 prosenttia. Entinen valtiovarainministeri Magnus Brunner ilmoitti ennen kansallisneuvoston vaaleja syyskuussa 2024, että alijäämä jää alle Maastrichtin 3 prosentin rajan.

Julkinen velka ja menot

Kritiikki ei ole turhaa: valtion menot kasvoivat viime vuonna 8,8 prosenttia, kun BKT laski 1,2 prosenttia. Verotulot nousivat 4 prosenttia, mutta eivät siinä määrin, että ne voisivat kompensoida menojen kasvua. Tämän seurauksena valtionvelka kasvoi 78,5 prosentista suhteessa BKT:hen vuonna 2023 81,8 prosenttiin vuonna 2024.

Eurostatin raportin mukaan euroalueen julkisen talouden alijäämät nousivat 3,6 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuonna 2023, ja lähes kaikissa jäsenvaltioissa Kyproksen, Tanskan, Irlannin ja Portugalin ulkopuolella oli alijäämä. Sen vuoksi Schwarz vaatii valtioilta ja kunnilta lisää talousarvion avoimuutta, mukaan lukien kuukausittaiset raportit talousarvion toteuttamisesta, jotta epätoivotut kehityssuunnat voidaan havaita varhaisessa vaiheessa.

Kun otetaan huomioon terveydenhuoltomenot vuonna 2024 noin 46 miljardia euroa, 6,3 prosenttia edellisvuotta suuremmat, ja julkisen talouden alijäämä 22,5 miljardia euroa, on selvää, että tulevaisuuden haasteisiin tarvitaan perusteellinen uudistus.

Schwarzin muutospyyntö ja hänen nykyistä rahoituspolitiikkaa koskeva kritiikkinsä voisivat tarjota perustan tarpeellisille keskusteluille Itävallan kohtaaessa tulevien vuosien kiireellisiä taloudellisia ja ympäristöhaasteita.