Kaikki kallistuu: Uudet maksut ja verot heinäkuusta 2025!

Kaikki kallistuu: Uudet maksut ja verot heinäkuusta 2025!

Valtiovarainministeri Markus Marterbauer (SPÖ) esitteli kaksinkertaisen budjetin vuosille 2025/26, joka tuo väestölle kokonaisvaltaisia ​​muutoksia heinäkuusta alkaen. Budjetissa on yhteenveto lukuisista valtion budjetin vahvistamistoimenpiteistä, joilla on tarkoitus tuottaa lisätuloja tulevina vuosina. Hallitus suunnittelee tuottavansa yhteensä 760 miljoonaa euroa vuoteen 2029 mennessä, kun taas hätäapuun on suunniteltu vain 20 miljoonaa euroa. Keskeisten säästöjen ja verontarkistusten yksityiskohdat kerrottiin jo maaliskuussa hyväksytyssä ensimmäisessä toimenpidepaketissa. Näitä ovat muun muassa koulutusvapaiden peruuttaminen, tupakkaveron korotus ja aurinkosähköjärjestelmien liikevaihtoverovapautuksen päättyminen.

Valtuusto äänestää 22. toukokuuta toisesta lainsäädäntöpaketista, jossa muun muassa korotetaan virallisten asiakirjojen maksuja ja korotetaan eläkeläisten sairausvakuutusmaksuja. Erityisesti virallisten prosessien maksuja sopeutetaan inflaatioon 48,2 prosenttia. Esimerkiksi passi maksaa nyt 112 euroa 75,90 euron sijaan, kun taas ajokortti nousee 60,50 eurosta 90 euroon. Tämä maksunkorotus astuu voimaan 1.7.2025. Valtiovarainministeriö arvioi vuodelle 2025 65 miljoonan euron lisätulot, joiden odotetaan nousevan seuraavina vuosina 150 miljoonaan euroon.

Sairausmaksut ja vakuutukset kasvavat

Valtionbudjetin muutosten lisäksi myös sairausvakuutusmaksuihin tehdään tarkistuksia. Eläkkeensaajien maksun on määrä nousta 5,1 prosentista 6 prosenttiin 1.6.2025. Toinen tärkeä kohta on lakisääteisen sairausvakuutuksen (GKV) muutokset, jossa keskimääräinen lisämaksu nousee 2,5 prosenttiyksikköön. Tämä vastaa 0,8 prosenttiyksikön nousua vuoteen 2024 verrattuna. Vaikuttaa myös hoitovakuutukseen, jonka maksuprosenttia nostetaan 1.1.2025 alkaen 3,6 prosenttiin.

Uudet puitteet sisältävät myös mukautuksia opiskelijoille, joiden on nyt maksettava 87,38 euron kuukausimaksu sisältäen yksittäisten sairausvakuutusyhtiöiden lisämaksut. Myös perhevakuutuksen maksuttoman rinnakkaisvakuutuksen tulorajaa korotetaan. Jatkossa se on 535 euroa kuukaudessa, mikä saattaa lisätä monien kotitalouksien taloudellista taakkaa. Lisämaksun raja on 2 prosenttia vuotuisesta bruttotulosta ja kroonisesti sairaita 1 prosentti.

Rahoituspolitiikan puitteet ja haasteet

Vuoden 2025 liittovaltion budjetti hyväksyttiin heinäkuussa 2024 liikennevalokoalitiossa käytyjen intensiivisten keskustelujen jälkeen. Keskeinen kohta on tavoiteltu 17 miljardin euron ”globaali alikäyttö”, jonka vähentäminen voi johtaa lisäleikkauksiin. Kustannussäästöideat tulevat ensisijaisesti kansliasta. Tarkemmin sanottuna kyse on Deutsche Bahnille ja Autobahn-yhtiölle myönnettyjen avustusten muuttamisesta lainoiksi, mutta tämä on kiistanalaista. Oikeudelliset lausunnot ovat jo ilmaisseet huolensa siitä, että tällainen muuntaminen voisi olla perustuslain vastaista.

Keskustelu velkajarrun uudistamisesta, joka on sallinut rakenteellisen velan vain 0,35 prosenttia suhteessa BKT:hen sen jälkeen, kun se kirjattiin perustuslakiin vuonna 2011, on edelleen kiivas keskustelunaihe. Poliittisten päättäjien edessä on suuria haasteita erityisesti liittovaltion perustuslakituomioistuimen marraskuussa 2023 antaman päätöksen valossa, jossa lainojen myöntäminen erityisrahastosta todettiin toistaiseksi perustuslain vastaiseksi. Erityisesti budjettiperiaatteiden noudattaminen ja tarve varmistaa rahoitusvakaus ovat kiireellisiä tulevaisuuden tehtäviä.

Erityisen tärkeä on myös vakausneuvoston arviointi, joka neuvoo liittovaltiotasoja budjetti- ja rahoitussuunnitelmien valmistelussa. Tarve ottaa uusi rahoituskehys huomioon ja pitää silmällä uudistusvaatimuksia muokkaa poliittista keskustelua.

Kaiken kaikkiaan tulevat muutokset osoittavat, että sekä kansalaisten että asianomaisten instituutioiden on varauduttava syvällisiin taloudellisiin sopeuttajiin, jotka vaikuttavat moniin arkielämään.