Schwerin ottaa käyttöön pakollisen työn kansalaisetujen saajille!

Schwerinissä kansalaisetuuden saajat ovat jatkossa velvollisia työskentelemään. Kaupunginvaltuusto äänesti äänin 24 vastaan ​​16 (yksi tyhjä) CDU:n hakemuksen puolesta. Jatkossa kansalaisetujen saajien on työskenneltävä voittoa tavoittelemattomissa yhteisöissä, kuten päiväkodeissa, kerhoissa ja kouluissa. Tämä malli perustuu esimerkkiin Thüringenin Saale-Orlan alueelta, jossa turvapaikanhakijat ovat jo velvollisia tekemään hyväntekeväisyystyötä. Siellä turvapaikanhakijat saavat 80 senttiä tunnilta korvauksena lisäkuluista; Lisäksi joka neljäs henkilö on kokopäivätyössä.

Alkuperäinen hakemus oli alun perin tarkoitettu vain turvapaikanhakijoille, mutta sitä laajennettiin koskemaan myös kansalaisetuuden saajia. CDU:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Gert Rudolf korostaa valtion palveluiden korvauksen tarvetta. Kansalaisetu on sosiaalietuus työkykyisille eikä toimeentuloon kykeneville. Saksassa oli vuoden 2023 lopussa noin 5,5 miljoonaa kansalaisetuuksien saajaa.

Toteutustiedot

Schwerinin pormestari Rico Badenschier (SPD) äänesti hakemusta vastaan ​​korkeiden henkilöstö- ja kustannusvaatimusten vuoksi. Vaikka kansalaisetuuden saajien oletetaan saavan yhdestä kahteen euroa tunnilta, tätä palkkaa ei pidetä uudelleenrahoituskelpoisena. Työ- ja sosiaaliviraston mukaan lisätyöhön ryhtyneet kansalaisetuudet voivat ansaita yli euron, sillä lisäkulukorvaus maksetaan perusturvaetuuksien lisäksi.

Keskustelua kansalaisetujen saajien pakollisesta työnteosta vie eteenpäin myös CDU liittovaltiotasolla. CDU:n pääsihteeri Carsten Linnemann vaatii yleistä työvelvollisuutta kansalaisetujen saajille ja viittaa Schwerinin malliin roolimallina. Lisäksi CDU:n piirivastaava Christian Herrgott vaatii valtakunnallisia sanktioita kansalaisetujen saajille, jotka hylkäävät työtarjoukset. Nykyisen asetuksen mukaan kansalaisetuuksia voidaan alentaa enintään 10 prosenttia, kun taas Herrgott vaatii vähintään 50 prosentin leikkauksia, jos työkykyiset eivät ota työtä vastaan.

Nykyiset sanktiovaihtoehdot ovat käytännössä vähentyneet, vaikka sääntöjä tiukennettiin maaliskuussa 2024. Keskustelua käydään myös kansalaisrahojen lakkauttamisesta vuoden 2025 eduskuntavaalien jälkeen, koska sen ei katsota kannustavan riittävästi työnhakuun. Liikennevaloliiton ottamaan käyttöön kansalaisetuuden vuoden 2023 alussa, ja se on korvannut työttömyysetuuden II (Hartz IV). Yhteiskunnalliset järjestöt, kuten Caritas, arvostelevat keskustelua kaikista vastustajista, sillä alle 1 % kansalaisetujen saajista luokitellaan sellaisiksi.