Jättimäinen aivojen kasvu: Kuinka paljon työtä muuttaa ajattelumme!
Uusi tutkimus osoittaa, kuinka paljon työ muuttaa aivoja: kasvu valtatyöntekijöiden keskeisillä alueilla ja sen vaikutukset.

Jättimäinen aivojen kasvu: Kuinka paljon työtä muuttaa ajattelumme!
Tuoreen korealaisen tutkimuksen mukaan pidennetyt työajat voivat aiheuttaa mitattavia muutoksia aivoissa. Tämän 14.5.2025 julkaistun tutkimuksen mukaan 52 tuntia tai enemmän viikossa työskentelevillä on silmiinpistäviä eroja säännöllisen työajan ammattilaisiin verrattuna. Tutkimukset ovat osoittaneet, että mediaalinen otsalohko on noin 20 prosenttia suurempi niillä, joilla on suuri työtaakka. Tällä voi olla vaikutusta kognitiiviseen suorituskykyyn, kuten wieniläinen työlääkäri Wolfgang Lalouschek selittää. Suuremmat aivoalueet voivat siten tarkoittaa lisääntynyttä kognitiivista suorituskykyä.
Tutkimuksessa käsitellään kuitenkin myös mahdollisia kielteisiä seurauksia. Ihmiset, jotka työskentelevät paljon, ovat alttiimpia stressille. Mielenkiintoista on, että sisäinen asenne työhön on ratkaisevan tärkeää. Työntekijät, jotka näkevät työnsä merkityksellisenä, voivat kompensoida stressiä paremmin. Osoittautuu, että työn näkeminen arvokkaana ammattina tarjoaa puskurin stressin haitallisia vaikutuksia vastaan ja vahvistaa tuloksia.
Katsaus työn maailmaan
Keskustelu työajoista ja sen terveysvaikutuksista on erittäin tärkeää myös laajemmassa työtieteessä. Wissenschaft.de mukaan työntekijöiden tulee olla tuottavia ja tyytyväisiä työhönsä pitkällä aikavälillä. Tässä yhteydessä työnantajat ovat alkaneet tarjota erilaisia työaikamalleja työn ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi. Mutta samaan aikaan asiantuntijat varoittavat, että liiallinen stressi voi merkittävästi vähentää tuottavuutta.
Monissa maissa lakisääteet edellyttävät säännöllistä työaikaa, joka on kahdeksan tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Poikkeustapauksissa voidaan kuitenkin sallia jopa 60 tuntia viikossa, vaikka tämä koskee yleensä vain lyhyitä ajanjaksoja. Joustavat työaikajärjestelyt voisivat teoriassa vahvistaa työntekijöiden aikasuvereniteettia, mutta on huolehdittava siitä, että ne eivät johda liialliseen työmäärään.
Riskit ja haasteet
Pitkien työpäivien uhkaava vaara on työn ja vapaa-ajan yhä hämärämpi raja, erityisesti kotitoimistovaihtoehtojen osalta. Tämä voi vaarantaa työntekijöiden suojelun, sillä työ- ja yksityiselämän ero ei useinkaan ole enää selvä. Paine olla jatkuvasti saatavilla voi myös lyhentää toipumisaikaa, millä on negatiivinen vaikutus yleiseen hyvinvointiin.
Tutkimus tuo esiin myös liialliseen työskentelyyn liittyviä pitkäaikaisia terveysriskejä, kuten väsymystä, unihäiriöitä ja lisääntynyttä vakavan sairauden riskiä. Erityisesti tapaturmien esiintymistiheys lisääntyy merkittävästi työajan pidentyessä, millä voi olla kohtalokkaita seurauksia kriittisissä ammateissa. Liiallinen työmäärä on myös suuri riski yrityksille, koska se voi johtaa korkeampiin heilahteluihin, yleisempiin sairaskäynteihin ja kokonaistuottavuuden laskuun.
Yhteenvetona voidaan todeta, että työnantajat ja työntekijät ovat löytäneet erilaisia tapoja vastata nykyaikaisen työmaailman haasteisiin. Joustavat työskentelymallit, jotka kunnioittavat työntekijöiden terveyttä ja lisäävät samalla heidän tyytyväisyyttään ja tuottavuuttaan, ovat tärkeitä. Työtaakan ja sosiaalisen elämän tasapainoon tulee kuitenkin aina kiinnittää huomiota kestävän ja terveellisen työympäristön edistämiseksi.