Hälyttävät vesihäviöt: Itävallan joet kuivuvat!

Hälyttävät vesihäviöt: Itävallan joet kuivuvat!

Greenpeace on tehnyt kattavan analyysin valaistakseen Itävallan jokien vesimäärän rajuja muutoksia. Tämä sisältää 18 jokea, joiden tilavuutta on tutkittu vuodesta 1977 lähtien. Tulokset osoittavat, että 15 joesta 18 joesta on keskimäärin pienempi vesimäärä kesäkuukausina 2000-2022 kuin vastaavina vuosina 1977-1999. Vorarlbergin, Burgenlandin ja Burgenlandin alueet ovat erityisesti kärsineet. Tonava kuljettaa keskimäärin niin vähän vettä, että koko Mur voisi täyttyä [OTS]:n hälyttävien lukujen mukaan (https://www.ots.at/presseausversand/OTS_20250702_OTS0001/greenpeace-datenanalyse-wassermenge-in-oesterreichs-grafikunkunk7-tarken-7-tarkengessen9).

Yksityiskohtainen analyysi sisältää yli 78 000 mittausta, jotka analysoivat kesäkuukausia heinä-syyskuussa. Tutkituista 18 joesta Burgenlandin Strem kirjasi suurimmat häviöt, keskimäärin 41 % ja Pinka 25 % vähemmän. Lech Tirolissa ja Vorarlberg sekä Rein Vorarlbergissä osoittavat myös merkittävää laskua, vastaavasti 16 % ja 12 %. Viime vuosina alhaisimmat vesimäärät kesäkuukaudessa ovat myös huonontuneet: Pinka laski jopa 58 % ja Strem 30 %. Ill ja Rein kuljettavat myös huomattavasti vähemmän vettä kuivina aikoina kuin vuosia sitten, kuten ORF raportoi.

Vedenhukan tausta ja syyt

Syyt tähän huolestuttavaan kehitykseen ovat monitahoiset: asiantuntijat korostavat, että sateiden lisäksi myös haihtuminen on ratkaisevassa roolissa. Viimeisten 40 vuoden aikana haihtuminen Itävallassa on lisääntynyt 17 %, mikä yhdistettynä ilmastonmuutokseen, kuivuuteen ja äärimmäisiin sääilmiöihin johtaa veden määrän merkittävään vähenemiseen. Vuonna 2024 lämpötila Itävallassa oli noin 3,1 astetta esiteollisen tason yläpuolella, mikä pahensi tilannetta entisestään. Nämä muutokset eivät vaikuta pelkästään ympäristöön, vaan ne vaikuttavat myös maatalouteen, juomavesihuoltoon, merenkulkuun ja vesivoimaan, kuten GreenKama tekee selväksi.

Univ.-Prof. Tri Thomas Hein varoittaa jokien kielteisistä vaikutuksista luontoon. Veden lämpötilan nousu voi vaikuttaa veden laatuun. Levien kasvu näissä olosuhteissa muodostaa lisäongelman. Greenpeace vaatii siksi vesiministeri Norbert Totschnigia ryhtymään nopeisiin toimenpiteisiin jokien ja vesitasapainon suojelemiseksi. Tähän sisältyy avoimuusrekisterin käyttöönotto vedenottoa varten sekä kunnianhimoinen vesistrategia ja nopeammat ennaturointihankkeet. Tämä on ainoa tapa varmistaa ekologinen vakaus.

Toimenpiteet ja tulevaisuuden näkymät

Renaturaatioasetuksen myötä EU:n tavoitteena on saattaa vähintään 20 % ekosysteemeistä luonnonläheiseen tilaan vuoteen 2030 mennessä. Kestävän vesihuollon ja sopeutumisstrategioiden tarve on yhä kiireellisempi. Ilmastoministeriö suunnittelee ottavansa vedenottoa koskevan asetuksen käyttöön vuoteen 2026 mennessä, ja yhteistyössä tutkijoiden kanssa on meneillään tutkimus, jossa analysoidaan ilmastokriisin vaikutuksia vesihuoltoon.

Tämän kehityksen vaikutukset eivät näy vain paikallisella tasolla, vaan niillä on myös kauaskantoisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Vesihuollosta on tulossa yksi 2000-luvun keskeisistä haasteista, ja on olennaista, että sekä poliitikot että kansalaiset tarttuvat asiaan aktiivisesti.