Kulissien takana: magneettikuvauksen odotusaika Ylä-Itävallassa paljastettiin!

Kulissien takana: magneettikuvauksen odotusaika Ylä-Itävallassa paljastettiin!

Tilanne Itävallan terveydenhuoltojärjestelmässä on tulossa yhä kriittisemmäksi, varsinkin lääkärintarkastusten odotusaikojen osalta. Ylä-Itävallassa 65-vuotias eläkeläinen, jolla oli vakavia selkäkipuja, joutui saamaan magneettikuvauskäynnin vasta kolmen kuukauden kuluttua. Hänen perhelääkärinsä määräsi lannerangan tutkimuksen kivun syyn selvittämiseksi. Pitkän odotusajan välttämiseksi hän päätti maksaa 258 euroa aikaisemmasta ajanvarauksesta Linzin sairaalaan, jonka hän sai vain kaksi päivää pyynnön jälkeen. Nämä kulut ovat monille potilaille merkittävä taloudellinen taakka, johon kaikilla ei ole säännöllisesti varaa, kuten nainen itse totesi.

AK-Ylä-Itävallan presidentti Andreas Stangl kritisoi jyrkästi pitkiä odotusaikoja ja vaati lisää avoimuutta keskimääräisten odotusaikojen suhteen sairaaloiden verkkosivuilla. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu vain Ylä-Itävaltaan, vaan se koskee koko maata. Die Pressen raportin mukaan potilaat Wienissä, joilla on akuutti kipu, odottavat usein vähintään kuusi viikkoa MRI-käyntiä, vaikka välitön tutkimus olisikin lääketieteellisesti välttämätöntä. Syynä pitkiin odotusaikoihin on pitkälti saatavilla olevien MRI-laitteiden riittämättömyys, joiden määrä ei ole lisääntynyt viimeisen vuosikymmenen aikana.

Kahden luokan lääketiede terveydenhuoltojärjestelmässä

Itävallan sairausvakuutuskassa (ÖGK) on selittänyt tilanteen johtuvan lääkäreiden liian helposta jakamisesta ja magneettikuvauslaitteiden riittämättömästä käytöstä sairaaloissa. MRI maksaa yleensä noin 250 euroa, mutta monilla potilailla on varaa tähän palveluun vain valinnaisena palveluna. Monissa tapauksissa yksityispotilaat hyötyvät nopeammasta ajanvarauksesta kuin lakisääteiset sairausvakuutuspotilaat, mikä lisää entisestään keskustelua kahden luokan lääketieteellisistä rakenteista. Monet pitävät tätä eroa heijastavana vakavaa ja kasvavaa kahtiajakoa terveydenhuoltojärjestelmässä, mikä suosii varakkaita potilaita.

Nykytrendien analyysi osoittaa myös, että iäkkäiden potilaiden määrä on kasvussa, kun taas lakisääteisten sairausvakuutuslääkäreiden määrä on pysähtynyt. Vaikka valittavien eli yksityisesti laskuttavien lääkäreiden määrä on kasvussa, ei ole luotettavaa tietoa vaikutuksista yleiseen potilaiden hoitoon. Alueellisten sairausvakuutuskassojen menojen osuus valinnaisista lääkäreistä kasvoi vuoden 2008 4,6 prosentista 6,4 prosenttiin vuonna 2018, samalla kun lakisääteisten sairausvakuutuslääkäreiden määrä eri erikoisaloilla on laskussa.

Uudistuksia ja laajentumismahdollisuuksia

Osana 1.1.2024 voimaan tulleita terveydenhuollon uudistustoimenpiteitä hallitus suunnittelee 100 lisäsopimustyöntekijän luomista erityisalueille. Kuitenkin vain 67 näistä paikoista on toistaiseksi ilmoitettu ja vain 12 on tällä hetkellä toiminnassa. Lakisääteisen terveydenhuollon laajentamisen tarvetta erityisesti perusterveydenhuollossa pidetään kiireellisenä. Uudistusten tavoitteena on varmistaa pitkäaikainen ja laadukas sairaanhoito kaikille potilaille ilman lisäkustannuksia.

Kaiken kaikkiaan on huomattava, että odotusaikojen ja eriarvoisen kohtelun ongelma terveydenhuoltojärjestelmässä edellyttää kattavaa analyysiä ja kiireellisiä toimenpiteitä hoidon laadun takaamiseksi kaikille potilaille Itävallassa. 5min.at raportoi Ylä-Itävallan haasteista aikana Lehdistö osoittaa Wienin kauaskantoisia ongelmia. Myös analysoitu awblog.at valittavien lääkäreiden käytön lisääntymisen syyt ja siihen liittyvät terveysjärjestelmän haasteet.