Suche
Mein Konto
Myanmarin junta suunnittelee vaaleja – petosta vai tulevaisuuden toivoa?
Aung San Suu Kyi on edelleen vangittuna, koska Myanmarilla on julkistetut vaalit ja jatkuva konflikti.
Myanmarin junta suunnittelee vaaleja – petosta vai tulevaisuuden toivoa?
Myanmarin sotilashallitus on vihdoin ilmoittanut armahduksesta vangeille, mukaan lukien kuuluisa oppositiojohtaja Aung San Suu Kyi, joka on ollut vangittuna 27 vuotta. Junta syyttää sitä vakavista rikoksista, kuten kapinasta, vaalipetoksista ja korruptiosta, mutta se kiistää jyrkästi. Hänen asianajajiensa mukaan nämä väitteet ovat perusteettomia. Armahdusilmoitus tulee, kun junta lupaa järjestää vaalit tänä vuonna, mikä oppositioryhmien mielestä on täyttä huijausta. APA.
Samaan aikaan maan tilanne on kaikkea muuta kuin vakaa. Armeija taistelee kapinallisten löysää liittoa vastaan, joka on johtanut yli 730 000 rohingya-muslimin pakoon Bangladeshiin. Tämä humanitaarinen kriisi on edelleen kansainvälisen yhteisön huomion kohteena. YK:n tutkijat ovat syyttäneet armeijaa kansanmurhayrityksestä, mutta hallitus torjuu tämän ja puhuu operaatioista "terroristeja" vastaan. Näillä jatkuvilla konflikteilla on myös juurensa Myanmarin poliittisessa historiassa, erityisesti vuoden 1990 vaalitapahtumissa, joita hallitsi National League for Democracy (NLD). Wikipedia määrittää.
Vaalit ja niiden kiistat
Sotilashallintojen ilmoittamat vaalit on määrä järjestää pitkän poliittisten sortotoimien jälkeen. NLD, joka voitti vuoden 1990 vaalit ylivoimaisella ääniosuudella, on nyt sotilashallituksen vastarinnan symboli. Näitä vaaleja ei tunnustettu, ja junta otti maan hallintaansa. Nykyinen kehitys herättää kysymyksiä siitä, voivatko uudet vaalit todella olla "vapaat ja oikeudenmukaiset", erityisesti viimeaikaisten ihmisoikeusloukkausten valossa. Aktivistien pidätykset ja opposition kriminalisointi korostavat vaalien epävarmat olosuhteet.
Yhteenvetona voidaan todeta, että armahdusilmoituksen ja tulevien vaalien yhdistelmä asettaa Myanmarin nykyisen poliittisen tilanteen dramaattiseen valoon ja herättää jatkuvasti uusia kysymyksiä rauhan ja demokratian näkymistä tässä konfliktien repimässä maassa.