Tahsim Durgun: näkemykset elämästä tulkkina Saksassa

Tahsim Durgun: näkemykset elämästä tulkkina Saksassa

Frankfurt am Main, Deutschland - Tahsim Durgun, joka sai Grimme Online Awards 2024: n yleisölle ja Blue Panther 2024: n yleisölle, on herkässä katsaus Saksassa olevien muuttohistoriallisten ihmisten haasteisiin kirjallaan "Äiti, opi saksaa". Durgun kuvailee omia kokemuksiaan maahanmuuttajien perheessä lapsena, mukaan lukien varhainen vastuu, joka hänelle ja monille muille nuorille, joilla on muuttotausta. Jo ennen kuin ala -asteen koulutus oli valmis, Durgunin on purettava äitinsä karkottamisen siirrot ja seurattava häntä vierailuihin lääkäriin tulkkina. Hän heijastaa monimutkaisia ​​avuttomuuden, pelon ja liiallisten vaatimusten tunteita, joita usein esiintyy post -muuttajayhteiskunnassa. Kirja ei ole vain henkilökohtainen tarina, vaan myös kriittinen tutkimus saksalaisesta byrokratiasta ja niihin liittyvistä haasteista.

Hänen opettajansa näyttävät usein tarjoavan yhden puolet. Hyvistä arvosanoista huolimatta monet näistä opiskelijoista saavat usein vain keskiasteen suosituksen, joka kuvaa koulutusjärjestelmän rakenteellisia eriarvoisuuksia. Se tosiasia, että heillä ei useinkaan saa poistua Saksasta kokonaisuutena, on erityisen huomionarvoista, koska heillä ei ole voimassa olevia matkustusasiakirjoja. Durgun käyttää älykkyyttä, runollista kieltä ja huumoria tehdäkseen todellisuutta konkreettisesti monille niistä.

post -metriinyhdistys ja identiteettikysymykset

Saksa on tällä hetkellä neuvottelemassa jäsenyydestä ja identiteetteistä, jotka ovat liittovaltion poliittisen koulutuksen keskuksena. Tässä yhteydessä termillä ”Post -muuttaja” on keskeinen rooli. Hän kuvaa sosiaalisia neuvotteluprosesseja muuttoliikkeen jälkeen, mikä ei missään tapauksessa tarkoita muuttoliikkeen loppua. Post -muuttajayhteiskunnalle on ominaista jatkuva muutos kohti heterogeenistä rakennetta, jossa maahanmuutto ja maahanmuutto tunnustetaan muuttumattomiksi ilmiöiksi. Maahanmuutto on jo osa Saksan jokapäiväistä elämää: jokaisella kolmannella kansalaisella on muuttotarinoita perheessä, ja suurissa kaupungeissa, kuten Frankfurt Am Main, muuttotaustalla olevien lasten osuus on jopa 75,6%.

Sosiaaliset rakenteet ja instituutiot on mukautettava näihin muuttoliikkeisiin. Vaikka ihmiset väittävät olevansa saksallisia heidän alkuperästään riippumatta, on selvää, että syvästi sopiva ongelma: 20 prosentilla on muuttotausta väestössä, mutta vain pieni osa avainasemista, kuten julkisessa palvelussa tai tiedotusvälineiden raportoinnissa, tätä on myös kuvattu riittävästi.

Rasismi ja integraation haasteet

Tämän mukana on enemmän tutkimusta rasismista ja syrjinnästä. Nämä kokemukset ovat yleisiä monille Saksan ihmisille. On olemassa lukuisia poliittisia aloitteita ja organisaatioita, jotka dokumentoivat ja paljastavat nämä toimet. Vaikka 1990 -luvulla oli vaikeaa tunnustaa rasismi sosiaalisena ongelmana, tiedotusvälineissä ja poliittisella alueella käydään yhä enemmän keskustelua. Tutkimukset osoittavat, että muuttoliikkeisiin liittyviä konflikteja voidaan nähdä myös onnistuneen integraation signaaleina.

post -muuttajayhdistystä keskustellaan intensiivisesti muuttotutkimuksessa. Se ei keskity vain muuttoliikkeeseen, vaan heijastaa myös sitä, kuinka jäsenkonseptit ja identiteettikysymykset ovat läheisesti yhteydessä toisiinsa. Termi "post -muuttaja" sisältää paitsi maahanmuuttajien, myös yhteiskunnan, jonka on mukauduttava näihin uusiin todellisuuksiin. Integraatioparadoksi ja laajennetun integraation käsitteen tarve ovat avainkysymyksiä, jotka ovat välttämättömiä tässä keskustelussa.

Kaiken kaikkiaan käy selväksi, että tasa -arvoiset haasteet ja myös yhteiskunta ovat kaukana hallinnasta. Tahsim Durgunin kirja tarjoaa arvokkaan näkökulman aiheeseen ja on nyt saatavana kirjakaupassa "The Book" tai se voidaan tilata ilmaiseksi. href = "https://www.bpb.de/themen/migration-integration/kurzdossiers/205190/die-postmigrantischen-gesellschaft/"> bpb.de , akatemia.edu .