Lihan kulutus ja kognitio: Miksi et tavoittaisi meitä ympäristötietoihin

Lihan kulutus ja kognitio: Miksi et tavoittaisi meitä ympäristötietoihin

Keskustelu lihan kulutuksen ympäristövaikutuksista on yhä voimakkaampi. Nykyinen tutkimus Wien Neustadtin soveltamistieteiden yliopistossa on nyt paljastanut, että monet kuluttajat ilmeisesti soveltavat tajuttomia strategioita perustellakseen omaa liharuokaa. Nämä strategiat liittyvät psykologiseen ilmiöön, joka tunnetaan nimellä kognitiivinen dissonanssi. Tämä on epämiellyttävä tunne, että ulkonäkö ei ole todellisen toimintamme mukainen.

"Ympäristön lihan kulutuksen kielteiset seuraukset on jo pitkään tiedossa", selittää Wien Neustadtin soveltavien tieteiden markkinointiinstituutin tutkimusassistentti Tatjana Kwasny. "Mutta vaikka kuluttajilla on nämä tiedot, heidän on vaikea muuttaa käyttäytymistään." Tutkimus osoittaa, että monilla ihmisillä on taipumus suhtautua ympäristövaikutuksiin tai sivuuttaa tietoa ympäristövahinkoista itsensä lievittämiseksi ja dissonanssin tunteen minimoimiseksi.

kognitiivinen dissonanssi psykologisena ilmiönä

osa tutkimuksesta keskittyy siihen, kuinka ihmiset reagoivat tietoihin lihan kielteisistä ympäristövaikutuksista. Aikaisemmat tutkimukset omistautuivat pääosin eläinten kärsimyksen aiheeseen määrittämällä, että kuluttajat vähentävät lihan kulutustaan, jos he kohtaavat ei -sopivaa eläinhoitoaan. FH Wiener Neustadtin uusi tutkimus syventää tätä aihetta ja tarkastellaan, onko ympäristötiedoissa samanlainen vaikutus.

Tutkimuksen ensimmäiset tulokset osoittavat, että monet kuluttajat reagoivat puolustusmekanismeihin ympäristötietojen kohdalla. He jättävät huomiotta tai relativat tiedot. Näin toimiessaan he yrittävät välttää tiedon ja toiminnan sisäistä konfliktia, mikä on jännittävä tieto.

"Epämiellyttävän dissonanssin tunteen purkaminen on ihmisten luonnollinen reaktio päätöksentekotilanteissa, joissa ne revittyvät", sanoo Masterin ohjelman "Taloudellinen konsultointi ja hallinta" päällikkö Sarah Marth ja markkinointiinstituutin tutkimusassistentti. Hän korostaa, että tutkimuksen tavoitteena on selvittää, voivatko lihan kulutuksen kielteiset ympäristövaikutukset aiheuttaa tehokkaita muutoksia ihmisten käyttäytymisessä. Tulokset voisivat tarjota ratkaisevaa tietoa siitä, kuinka koulutuskampanjat tulisi suunnitella kulutuskäyttäytymisen tosiasiallisen vaikuttamiseksi.

monille lihan kulutuksen aihe yhdistetään eettisiin ja ekologisiin näkökohtiin. Tutkijat toivovat, että heidän työnsä auttaa lisäämään tietoisuutta ja edistämään kestävämpää elämäntapaa, joka on vähemmän stressaavaa ympäristölle. Lisätietoja ja yksityiskohtia tästä jännittävästä tutkimuksesta ovat saatavilla .sidebar { width: 300px; min-width:300px; position: sticky; top: 0; align-self: flex-start; } .contentwrapper { display: flex ; gap: 20px; overflow-wrap: anywhere; } @media (max-width:768px){ .contentwrapper { flex-direction: column; } .sidebar{display:none;} } .sidebar_sharing { display: flex; justify-content: space-between; } .sidebar_sharing a { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .95rem; transform: none; border-radius: 5px; display: inline-block; text-decoration: none; color:#333; display: inline-flex; justify-content: space-between; } .sidebar_sharing a:hover { background-color: #333; color:#fff; } .sidebar_box { padding: 15px; margin-bottom: 20px; box-shadow: 0 2px 5px rgba(0, 0, 0, .1); border-radius: 5px; margin-top: 20px; } a.social__item { color: black; } .translate-dropdown { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; display: inline-block; text-decoration: none; color: #333; margin-bottom: 8px; } .translate-dropdown { position: relative; display: inline-flex; align-items: center; width: 100%; justify-content: space-between; height: 36px; } .translate-dropdown label { margin-right: 10px; color: #000; font-size: .95rem; } .article-meta { gap:0 !important; } .author-label, .modified-label, .published-label, modified-label { font-weight: 300 !important; } .date_autor_sidebar { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; text-decoration: none; color: #333; display: flex; justify-content: space-between; margin-bottom: 8px; } .sidebar_autor { background: #333; border-radius: 4px; color: #fff; padding: 0px 5px; font-size: .95rem; } time.sidebar_time, .translateSelectlabel, sidebar_time { margin-top: 2px; color:#000; font-style:normal; font-size:.95rem; } .sidebar_updated_time { background-color: #e6e6e6; padding: 5px 10px; margin: 0; font-size: .8em; transform: none; border-radius: 5px; text-decoration: none; color: #333; display: flex; justify-content: space-between; margin-bottom: 8px; } time.sidebar_updated_time_inner { background: #333; border-radius: 4px; color: #fff;; padding: 2px 6px; } .translate-dropdown .translate { color: #fff; !important; background-color: #333; } .translate-dropdown .translate:hover { color: #fff; !important; background-color: #b20e10 !important; } .share-button svg, .translate-dropdown .translate svg { fill: #fff; } span.modified-label { margin-top: 2px; color: #000; font-size: .95rem; font-weight: normal !important; } .ad_sidebar{ padding:0; border: none; } .ad_leaderboard { margin-top: 10px; margin-bottom: 10px; } .pdf_sidebar:hover { background: #b20e10; } span.sidebar_time { font-size: .95rem; margin-top: 3px; color: #000; } table.wp-block-table { white-space: normal; } input {padding: 8px;width: 200px;border: 1px solid #ddd;border-radius: 5px;} .comments { margin-top: 30px; } .comments ul { list-style: none; padding: 0; } .comments li { border-bottom: 1px solid #ddd; padding: 10px 0; } .comment-form { margin-top: 15px; display: flex; flex-direction: column; gap: 10px; } .comment-form textarea { width: 100%; padding: 8px; border: 1px solid #ddd; border-radius: 5px;} .comment-form button { align-self: flex-start; background: #333; color:#fff; border:0; padding:8px 15px; border-radius:5px; cursor:pointer; } .comment-form button:hover { background: #b20e10; }

Kommentare (0)