Aikuisten suojelulain kritiikki: Vammaiset neuvosto varoittaa riskeistä!

Aikuisten suojelulain kritiikki: Vammaiset neuvosto varoittaa riskeistä!

Österreich - Itävallassa aikuisten suojelulain muutokset ovat keskustelua osana vuoden 2025 budjettia. Itävallan vammaisneuvosto on selvästi puhunut näitä suunniteltuja muutoksia vastaan, koska ne mahdollisesti vaarantavat ihmisoikeuksien suojelun. Itävallan vammaisneuvoston presidentti Klaus Widl viittaa tarvetta välttää aikuisten suojelulain ylittämät muutokset, jotta toinen aikuisten suojelulaki ei vaaranna edistystä.

Haluttujen lainsäädäntömuutosten pääpisteet sisältävät aikuisen edustajan uusimisen määräajan pidentämisen kolmesta viiteen vuoteen. Lisäksi olisi päätettävä pakollisen raivauksen peruuttaminen uusimisprosessissa. Mahdollisuus käyttää aikuisen edustajana on myös osa luonnosta. Vammaisuusneuvosto ei pitänyt näitä muutoksia, koska ne kyseenalaistavat vammaisten oikeudet.

Vaatimukset ja arviointiprosessi

Kansainvälinen konteksti ja ihmisoikeudet

Keskustelu aikuisten suojelulaista Itävallassa käydään YK: n vammaisten oikeuksien yleissopimuksen (UN-BRK) taustalla. Ihmisoikeuksien ja perustavanlaatuisten vapauksien edistäminen noin miljardille vammaiselle maailmanlaajuisesti maailmanlaajuisesti. Saksassa UN-BRK ratifioitiin 24. helmikuuta 2009 ja tuli voimaan 26. maaliskuuta 2009, mikä johti vammaisuuspolitiikan paradigman muutokseen ja vammaisten ihmisoikeuksien tunnustamiseen.

UN-BRK betonisoi oikeuksia, kuten koulutuksen saatavuuden, työmaailman ja kulttuurielämän maailmaa ja säätelee osallistumista erilaisiin elämänalueisiin. Sopimusvaltiot ovat velvollisia esittämään säännöllisesti raportteja näiden oikeuksien täytäntöönpanon tilanteesta, ja niiden on aktiivisesti panna täytäntöön yleissopimus. Tämä velvoite osoittaa kattavan suojan tarpeen syrjinnästä ja syrjäytymiseltä, joka voi olla uhanalainen Itävallassa aikuisten suojelulain haluttujen muutosten vuoksi.

Aikuisten suojelulain uudistusten aihe kuvaa lainsäädäntötoimenpiteiden ratkaisevaa roolia ihmisoikeuksien suojelemiseksi ja tämän ongelman kansainvälisyyteen viitaten, kuten myös Saksan ihmisoikeusinstituutti korostaa. UN-BRK: n sovittu tavoite on edelleen, että kaikilla vammaisilla on tasavertainen ja pääsy täysin heidän oikeuksiinsa ja ne ovat välttämättömiä suojamekanismeja.

Seuraavien vaiheiden kannalta on vielä nähtävissä, kuinka oikeudellinen tilanne kehittyy ja onko poliittisen päätöksentekijöiden ja vammaislakiliikkeen edustajien välillä vuoropuhelu.