31 kuoli Sudanin pakolaisleirin hyökkäyksessä – humanitaarinen kriisi kärjistyy!
Sudanissa 31 ihmistä kuoli hyökkäyksessä pakolaisleirille. RSF pahentavat humanitaarista kriisiä.

31 kuoli Sudanin pakolaisleirin hyökkäyksessä – humanitaarinen kriisi kärjistyy!
Sudanissa on viime päivinä tapahtunut järkyttävä tragedia. Ainakin 31 ihmistä kuoli hyökkäyksessä Abu Shoukin pakolaisleirille El Fasherin kaupungin laitamilla Pohjois-Darfurissa. Sen mukaan Sudan Doctors Network Lisäksi 13 muuta ihmistä loukkaantui. Tämä väkivaltainen yhteenotto on osa käynnissä olevaa konfliktia Sudanissa, jossa Rapid Support Forces (RSF) ja Sudanin armeija on riehunut sisällissotaa huhtikuusta 2023 lähtien.
RSF:n kerrotaan hyökänneen pakolaisleiriin ainakin 16 kertaa vuoden ensimmäisen puoliskon aikana, tappaen yli 200 ihmistä ja haavoittaen monia muita. Humanitaarinen tilanne leirillä on katastrofaalinen, koska lääkkeistä, lääkintähenkilöstöstä ja ruoasta on pulaa. Nämä pullonkaulat ovat seurausta RSF:n El Fasherin piirityksestä, joka on myös tukkinut kauppareitit ja syöttölinjat. Näiden saartojen takia osa asukkaista joutuu selviytymään rehuista ja ruokajätteistä.
Humanitaarinen kriisi
YK:n mukaan Sudanin konfliktista on tullut maailman suurin nälkäkriisi. Noin 25 miljoonaa ihmistä, noin puolet Sudanin väestöstä, kärsii akuutista nälästä, ja 3,5 miljoonaa naista ja lasta kärsii aliravitsemuksesta. Jäljelle jääneiden elintarvikkeiden hintojen nousu johtaa äärimmäisiin olosuhteisiin kärsivillä alueilla.
Nopeita tukijoukkoja ja Sudanin armeijaa syytetään vakavista ihmisoikeusrikkomuksista. Käynnissä olevalla sodalla ja siihen liittyvillä taisteluilla on tuhoisat vaikutukset siviiliväestöön ja maan yhteiskuntarakenteeseen, johon kuuluu yli 50 miljoonaa ihmistä. Sudan, virallisesti Sudanin tasavalta, on Afrikan kolmanneksi suurin maa, ja se on kärsinyt poliittisista ja taloudellisista kriiseistä jo vuosia.
Geopoliittinen konteksti
Historiallisesti Sudan on kokenut ruudullisen historian, alkaen siellä vallinneista muinaisista kulttuureista siirtomaasorron ja erilaisten sisällissotien kautta. Itsenäistymisen jälkeen vuonna 1956 seurasi pitkittynyt konflikti maan islamilaisen pohjoisosan ja animistin/kristityn eteläosan välillä. Tämä johti lopulta Etelä-Sudanin irtautumiseen vuonna 2011.
Nykyiselle poliittiselle tilanteelle on ominaista sotilaallinen vaikutusvalta, joka on lisääntynyt Omar al-Bashirin hallinnon (1989-2019) jälkeen. Vuoden 2018 mielenosoitukset johtivat hänen eroamiseensa, mutta sitä seurannut siirtymäprosessi on epävakaa. Sudan on kehittynyt autoritaarisesta islamilaisesta tasavallasta maalliseksi valtioksi, mutta nykyiset konfliktit uhkaavat tätä kehitystä.
Tämä humanitaarinen katastrofi Sudanissa on saanut vain vähän kansainvälistä huomiota, mikä herättää kysymyksiä globaalin yhteisön velvollisuudesta puuttua kriisitilanteisiin. Tilanne on edelleen jännittynyt ja kiireellisiä toimenpiteitä tarvitaan alueen hätätilanteen lievittämiseksi.