Pormestari Ludwig korjaa viinirypäleitä Wienin rypälesadon huipulla

Pormestari Ludwig korjaa viinirypäleitä Wienin rypälesadon huipulla

23.10.2025 Wienin keskustassa Schwarzenbergplatzilla järjestettiin perinteinen rypäleenkorjuu, jossa pormestari Michael Ludwig oli aktiivisesti mukana. Wien on ainoa miljoonien metropoli, joka voi ylpeillä merkittävällä viinintuotannolla kaupungin rajoissa. Täällä on noin 600 hehtaaria viinitarhoja, joista pienin sijaitsee Schwarzenbergplatzilla. Ludwig leikkasi viiniköynnöksiä tapahtumassa noin 60 viiniköynnöksestä, ja häntä tukivat kunniavieraat, kuten katedraalin pappi Toni Faber ja wieniläinen viiniprinsessa Anna Langes.

Rypälesato merkitsee pääsadonkorjuukauden päättymistä ja sitä pidetään tänä vuonna positiivisena. Viiniteollisuus Wienissä turvaa noin 12 000 työpaikkaa ja saavuttaa 880 miljoonan euron bruttoarvonlisäyksen vuonna 2023. Rypälelajikkeiden osuus on silmiinpistävä: noin 80 % pinta-aloista on valkoviinilajikkeita ja 20 % tuottaa punaviinejä. Yleisimpiä rypälelajikkeita ovat Grüner Veltliner, Riesling, Pinot Blanc, Chardonnay ja Welschriesling. Vuosittain tuotetaan noin 25 000 hehtolitraa viiniä, mikä korostaa viininviljelyn merkitystä kaupungille.

Wienin viininviljelyn historiallinen konteksti

Wienin viininviljelyn perinne juontaa juurensa muinaisiin ajoiin, ja todistettuja viinitarhoja mainittiin asiakirjoissa jo 1100-luvulla. Viininviljely ei ollut vain osa jokapäiväistä elämää, vaan myös taloudellinen menestystekijä, joka vaikutti Wienin vaurauteen 1500-luvulle asti. Vuonna 1276 keisari Rudolf von Habsburg uhkasi tuhota Wienin viinitarhat, mikä kuvaa viininviljelyn historiallista merkitystä. Wienin piirityksen aikana vuonna 1485 kuningas Mattias Corvinus antoi asukkaille mahdollisuuden korjata viiniä, mikä hyödytti kaupunkia kriisiaikoina.

Aiemmin Wienin viinivuorten viini oli tärkeä kulutus- ja vientitavara. Vuonna 1445 Wienistä vietiin 140 000 hehtolitraa viiniä. 1600-luvulla viininviljely kuitenkin väheni kaupungin kasvun seurauksena Turkin piirityksen jälkeen vuonna 1683. Nykyään Wien on jälleen yksi tärkeimmistä viinintuottajista Itävallassa, ja se julistettiin 9. DAC-alueeksi "Vienna Mixed Set DAC:lla" vuonna 2013.

Tämän päivän viinimaisema Wienissä

Tällä hetkellä noin 400 viininviljelyyritystä hoitaa noin 640 hehtaarin viinitarhoja Wienissä. Tärkeimmät viljelyalueet ulottuvat luoteeseen Bisambergista etelään 23. piiriin, erityisesti Kahlenbergin ja Nussbergin rinteillä. Kasvukohteista Nussdorf, Grinzing ja Neustift am Walde ovat erityisen huomionarvoisia. Yleisimmät valkoviinilajikkeet ovat Grüner Veltliner, Riesling ja Pinot Blanc, kun taas punaviinilajikkeita ovat pääosin Blauer Zweigelt ja Pinot Noir. Noin 23 % Wienin viljelyalasta käytetään luomuviininviljelyyn, mikä asettaa kaupungin luomuviininviljelyn eturintamaan Itävallassa.

Kaiken kaikkiaan on selvää, että Wienin viininviljelyllä ei ole vain pitkät perinteet, vaan se on myös keskeinen osa Wienin kulttuuria ja taloutta. Vuosittaiset rypäleiden sadonkorjuujuhlat, joissa yhteisö kokoontuu, todistavat wieniläisten syvään juurtuneesta yhteydestä viinitarhoihinsa.

presse.wien.gv.at raportoi, että…
geschichtewiki.wien.gv.at kuvaa historiallista kehitystä...
wikipedia.org tarjoaa kattavan yleiskatsauksen...