Panttivangista toivottomuuteen: Selviytyjä kertoo kärsimyksestään

Panttivangista toivottomuuteen: Selviytyjä kertoo kärsimyksestään

Tal Shoham, jonka Hamasin terroristit sieppasivat Kibbutz Be'erissä 7. lokakuuta 2023, on tehnyt synkän arvion kokemuksistaan ​​505 päivän vankeudessa olon jälkeen. "Hamasin terroristien silmät olivat täynnä murhanhimoa", hän kuvailee haastattelussa. Vain neljän kilometrin päässä Gazasta sijaitseva kibbutsi, joka oli aikoinaan rauhallinen paikka, on nyt rappeutunut raunioiksi, joka heijastaa konfliktin kauhuja. Tämä on Shohamin kolmas vierailu sieppauspaikalle, ja paluumuuttaja kuvailee paluuta erittäin tuskallisena. Vankeutensa aikana Shoham kesti valtavaa psyykkistä ja fyysistä stressiä, ja epävarmuus perheensä kohtalosta painoi häntä eniten. Onneksi hän pystyi yhdistämään perheensä, paitsi hänen anoppinsa, joka murhattiin päivänä, jona hänet siepattiin.

Vangittajiensa kanssa useita keskusteluja käynyt Shoham sanoo myös, ettei hän näe toivoa rauhasta Gazan nykyisessä sukupolvessa. Hänen silmissään tässä yhteiskunnassa vallitsevaa vihaa rohkaisee koulutusjärjestelmä ja oppikirjat. Shoham uskoo, että kestää ainakin sukupolvi ennen kuin on todellinen mahdollisuus rauhaan. Asiantuntijoiden lausunnot vahvistavat tämän pessimistisen näkemyksen.

Panttivankina joutumisen psykologiset seuraukset

Psykiatri ja psykoterapeutti Mr. Jatzko käsittelee intensiivisesti panttivangiksi joutumisen psykologisia vaikutuksia ja pitää silmällä Gazan monimutkaista tilannetta. Jatzko korostaa, että panttivangit kärsivät usein suuresta epävarmuudesta vapautumisestaan, mikä johtaa vakavaan psyykkiseen stressiin. Jatkuva väkivallan pelko ja epävarmuus lisäävät massiivisesti psykologisia seurauksia. Toivo on ratkaisevan tärkeää pysyäkseen psyykkisesti vakaana. Yhteisöllisellä ja emotionaalisella tuella on keskeinen rooli sairastuneiden henkisen hyvinvoinnin edistämisessä.

Lapset reagoivat panttivankina eri tavalla kuin aikuiset ja tarvitsevat erityisiä terapeuttisia lähestymistapoja. Myös palestiinalaisten psykologinen tilanne Gazan alueella on edelleen jännittynyt. Monet kärsivät pelosta ja menetyksestä, ja jatkuva vaara lisää posttraumaattisen stressihäiriön (PTSD) riskiä. WHO on huolissaan konfliktin pitkäaikaisista psykologisista seurauksista ja vaatii psykososiaalista tukea Gazan väestölle.

Trauman varjo

Jatkuvat sireenihälytykset Israelissa ja tietyillä Länsirannan alueilla luovat pelon ilmapiirin. Zürichin yliopiston psykologisen instituutin psykotraumatologi Rahel Bachemin mukaan jatkuva uhka johtaa siviiliväestön kestävyyden heikkenemiseen. Traumaattiset kokemukset voivat johtaa vihaan ja koston tunteeseen ja heikentää entisestään konfliktin osapuolten halua vuoropuheluun. Psykologista painetta lisäävät jatkuvasti toistuvat kuvat väkivallasta, mikä pirstoi entisestään yhteiskuntaa.

Vuoropuhelu konfliktin osapuolten välillä näyttää erittäin vaikealta, varsinkin kun keskinäinen epäluottamus kasvaa jatkuvasti. Tässä konfliktissa koetut traumat voidaan siirtää tuleville sukupolville. Viestintä lasten kasvatuksen traumoista on ratkaisevan tärkeää sosiaalisen epäluottamuksen ja väkivallan kierteiden murtamisessa.

On selvää, että menneisyyden hyväksyminen ja vahva keskittyminen vuoropuheluun ja sovintoon ovat välttämättömiä kollektiivisen trauman voittamiseksi ja tulevien konfliktien ehkäisemiseksi. Siirtymäkauden oikeudenmukaisuus, joka sisältää vastuuvelvollisuuden ja ennallistamisen, voisi tarjota tien paranemiseen.