Provokatiivinen seimi Stuttgartissa: Jeesus limaisena olentona?

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Jouluna 2025 ARD herättää raivoa ja keskustelua taiteellisesta vapaudesta kiistanalaisen Jeesuksen kuvauksella Stuttgartissa.

ARD sorgt am Weihnachten 2025 mit einer kontroversen Jesus-Darstellung in Stuttgart für Empörung und Debatten über Kunstfreiheit.
Jouluna 2025 ARD herättää raivoa ja keskustelua taiteellisesta vapaudesta kiistanalaisen Jeesuksen kuvauksella Stuttgartissa.

Provokatiivinen seimi Stuttgartissa: Jeesus limaisena olentona?

Jouluna 2025 ARD lähetti jumalanpalveluksen Stuttgartin katolisesta St. Marian kirkosta, mikä aiheutti suurta jännitystä. Perinteisen puisen hahmon sijaan limaiseen kuoreen kääritty aikuinen mies makasi olkikasalla ja sen piti edustaa Jeesusta. Tämä lavastettu kuvaus herätti voimakkaita reaktioita sosiaalisessa mediassa, kun käyttäjät vertasivat hahmoa "hengittävään muukalaiseen" ja kutsuivat häntä "sairaaksi ja epänormaaliksi". Poliittiset reaktiot tulivat ensisijaisesti CDU:n jäseniltä, ​​jotka kritisoivat jyrkästi kuvausta.

Stuttgartin kaupunginvaltuutettu tohtori Klaus Nopper kuvaili tuotantoa "iljettäväksi" ja korosti joulutarinan sopimatonta instrumentalisointia heräämisen hengessä. Entinen liittopäivien jäsen Maximilian Mörseburg sanoi, että kirkot veivät uskonnon järjettömyyteen ja vievät sen arvokkuutta. Hän korosti myös, että joulu on monelle viimeinen kontakti kirkkoon ja että on tärkeää korostaa kaunista.

Provokaation puolustaminen

Messua juhlinut pappi Thomas Steiger kiisti väitteet ja puolusti kuvausta selittämällä, että he eivät halunneet provosoida, mutta eivät myöskään halunneet sulkea silmiään todellisuudelle. Tästä kiistanalaista tuotannosta vastaava taiteilija Milena Lorek perusteli taidettaan "turvallisuuden ja ahdistuksen välisen epävarmuuden hetken" symboliksi. Kuitenkin kävi yhä selvemmäksi, että keskustelu taiteellisesta vapaudesta ja yhteiskunnan provokaatiosta on keskeistä.

Tuotanto muistuttaa Florentina Holzingerin ohjaaman Sancta-näytelmän ensi-iltaa Stuttgartissa. Myös täällä väkivallan ja seksuaalisuuden kaltaiset teemat ovat etualalla ja haastavat yleisön. Tässä yhteydessä esityksen aikana kirjattiin 18 ensiapua. Keskustelu taiteellisen provokaation rajoista kulkee läpi koko taidemaailman ja herättää kysymyksen, missä taiteellisen vapauden rajat menevät.

Taiteellisen vapauden rajat

[Politics Culture]:n (https://politikultur.de/kunstfreiheit/wo-beginnt-wo-endet-die-kunstfreiheit-welche-meaning-spiele-im-kunstgeschehen-die-meinungsfreiheit/) havaintojen mukaan taiteellista vapautta suojaa perustuslaki, mutta selkeitä rajoituksia ei ole. Rajoitukset ovat mahdollisia vain perustuslaillisista syistä. Taiteen käsite on edelleen kiistanalainen ja sisältää sekä järkyttäviä että sensaatiomaisia ​​esityksiä. On ratkaisevan tärkeää erottaa, auttaako taide kunnioittamaan ihmisarvoa vai loukkaako sitä.

Kriitikot ovat yhtä mieltä siitä, että taiteelliset keskustelut kirkkoaiheista vaativat aina kunnioitusta ja vakavaa keskustelua. Taiteen tulee rakentaa siltoja eikä purkaa niitä, mikä käy selväksi nykyisessä keskustelussa Stuttgartin tuotannosta. Tasapainoa provokaation ja kunnioituksen välillä tarvitaan sekä näkymättömän tekemiseksi näkyväksi että arvokkuuden ja oikeuden esille tuomiseksi.

Toistaiseksi Rottenburg-Stuttgartin hiippakunta tai SWR eivät ole kommentoineet kiistaa. Aikana, jolloin taide ja uskonto kohtaavat usein, kysymys jää siitä, kuinka provokaatio voi parantaa ja sovittaa yhteen, kun sitä käytetään viisaasti. Tämä lienee keskeinen teema jatkokeskusteluissa taiteesta ja sen yhteiskunnallisesta roolista.