Asiantuntija varoittaa: Itävalta on huonosti valmistautunut seuraavaan pandemiaan!

Asiantuntija varoittaa: Itävalta on huonosti valmistautunut seuraavaan pandemiaan!

Viisi vuotta Covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen kysymys globaalista pandemiasta varautumisesta on edelleen keskeinen kysymys. Itävaltalainen rokotetutkija Florian Krammer Icahn School of Medicineistä New Yorkista ja Wienin lääketieteellisestä yliopistosta, joka oli merkittävästi mukana uuden SARS-CoV-2-viruksen testimenetelmän kehittämisessä, ottaa uuden Ignaz Semmelweis Institute for Infection Researchin (ISI) operatiivisen johdon 1. tammikuuta alkaen. Krammer kuvailee tätä kehitystä positiiviseksi, koska tieteessä on tapahtunut merkittävää edistystä, erityisesti mRNA-rokotteiden ja monoklonaalisten vasta-ainehoitojen kehittämisen kautta. Näistä edistysaskeleista on jo keskusteltu tunnetuissa erikoislehdissä, ja ne ovat todiste pandemian aikana saavutetusta teknologisesta kehityksestä. NOEN raportoi.

Tästä edistymisestä huolimatta monia haasteita on kuitenkin jäljellä. Epidemiologi Michael Gartlehner, joka oli mukana Corona Traffic Light Commissionissa pandemian aikana, korostaa, että Itävalta ei ole hyvin valmistautunut seuraavaan pandemiaan. Uusi epidemialaki, joka vastaisi globaalin kriisitilanteen tarpeisiin, on edelleen vireillä. Gartlehner arvostelee yksityiskohtaisten pandemiasuunnitelmien puutetta varsinkin aikana, jolloin monet maat olivat jo reagoineet Covid-19:ään. Jotta tuleviin epidemioihin voitaisiin reagoida tehokkaammin, on pohdittava erilaisia ​​skenaarioita ja otettava huomioon sosiaaliset ja psykologiset näkökohdat, Krammer totesi. Keskeistä on myös se, miten väestö voidaan ottaa mukaan kommunikaatioon ja mitä opiksi Covid-19-viestinnästä pitää ottaa APA analysoitu.

Pandemiavalmius ja sosiaaliset haasteet

Yhteenvetona voidaan todeta, että on selvää, että tuleviin terveyskriiseihin valmistautuminen edellyttää kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka sisältää eri tieteenaloja ja julkista viestintää. Tavoitteena on yhdistää organisaatiot ja asiantuntemus entistä paremmin, jotta voidaan tehdä nopeampia päätöksiä uuden tartuntauhan ilmaantuessa. Halu ja kyky oppia nykyisistä ja menneistä pandemioista on ratkaisevan tärkeää yhteiskunnan vastustuskyvyn lisäämiseksi tulevaisuudessa. Ongelma on edelleen räjähdysaltis, varsinkin kun otetaan huomioon jatkuva keskustelu rokotusstrategioista ja sosiaalisen median vaikutuksesta kriisin aikana.