Helleaalto pakottaa pellekalat kutistumaan – selviytymisstrategia löydetty!

Helleaalto pakottaa pellekalat kutistumaan – selviytymisstrategia löydetty!

Ilmastonmuutoksen vaikutukset meren villieläimiin eivät ole vain abstrakti käsite, vaan ne heijastuvat konkreettisesti elävien olentojen käyttäytymisen ja fysiologian muutoksina. "Science Advances" -lehdessä julkaistu äskettäinen tutkimus valaisee vaikuttavasti, kuinka klovnekala reagoi äärimmäisiin veden lämpötiloihin. Newcastlen yliopiston tutkimusryhmä analysoi 67 luonnonvaraista klovnikalaparia Kimbe Bayssä, Papua-Uudessa-Guineassa. Helmi-elokuussa 2023 kestäneen viiden kuukauden helleaallon aikana, jolloin veden lämpötila nousi keskimäärin neljä astetta normaalia korkeammaksi, 134 tutkitusta kalasta 100 kutistui.

Noin 44 % näistä kaloista kutistui muutaman millimetrin ja 30 % useita kertoja. Vain noin 25 prosenttia pysyi ennallaan. Silmiinpistävää oli, että kutistumisessa ei ollut eroa arvon tai sukupuolen välillä, mutta havaittiin parivaikutus: yhden kumppanin kutistuminen vaikutti toiseen. Nämä koordinoidut mukautukset näyttävät vähentävän kitkaa kalojen hierarkkisessa suhteessa, mikä parantaa niiden selviytymismahdollisuuksia lämpövaiheen aikana. Itse asiassa kutistuvien kalojen todennäköisyys selviytyä hengissä oli jopa 78 %, kun taas 11 kalaa kuoli näissä erittäin stressaavissa olosuhteissa.

Kalojen koko ja ilmastonmuutos

Tutkimukset osoittavat, että veden lämpötilan noustessa myös kalojen hapentarve kasvaa, kun taas vedessä on vähemmän liuennutta happea. Tämä johtaa siihen, että kutistuminen on energinen strategia selviytyä tulikuumennetussa vedessä. Nämä mukautuvat mekanismit eivät kuitenkaan rajoitu pellekaloihin; Samanlaisia ​​kutistumisprosesseja on tapahtunut myös muissa lajeissa, kuten meriiguaaneissa. Tämän kalojen koon kehityksen epäillään olevan havaittavissa myös ilmastonmuutoksen vaikutuksissa.

Kalastus voi pahentaa ongelmaa entisestään. WWF:n raportti osoittaa, että valtamerillä on keskeinen rooli globaalissa ilmastossa, koska ne tuottavat happea ja sitovat hiilidioksidia. Ilmastonmuutos lisää haasteita meriekosysteemeille, millä on kielteisiä vaikutuksia kalastukseen. Veden lämpötilan nousu ja hiilidioksidipitoisuuden nousu johtavat lämpimämpään ja happamampaan veteen, mikä häiritsee suuresti kalojen käyttäytymistä ja ruokintaa. Ennusteet osoittavat, että 99 % koralliriutoista saattaa kuolla vuosisadan loppuun mennessä, mikä olisi tuhoisaa monille meren eliöille.

Seuraukset kalastukseen ja elintarviketurvaan

Pienemmät ja vähemmän tarttuvat kalakannat ovat välitön uhka kalastukselle. Tiedemiehet arvioivat, että jokainen ylimääräinen celsiusaste voi johtaa maailmanlaajuisen kalastuspotentiaalin laskuun yli 3 miljoonalla tonnilla. Etenkin kehitysmaat, joissa yli kaksi kolmasosaa väestöstä on riippuvaisia ​​merikalastuksesta, kärsivät vakavasti. Saaliiden odotetaan laskevan 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, millä voi olla dramaattinen vaikutus näiden alueiden proteiinipitoiseen ruokavalioon.

Näihin haasteisiin vastaamiseksi kestävät kalastuksenhoitostrategiat ja innovatiiviset vesiviljelymenetelmät ovat ratkaisevan tärkeitä. Tutkijat korostavat, että kalakantojen parempi hoito voi lisätä kalojen biomassaa jopa 60 %, jos ilmaston lämpenemistä hallitaan. Siksi WWF suosittelee kalojen käsittelemistä herkkuna ja huomion kiinnittämistä kestäviin hankintakäytäntöihin ekologisen jalanjäljen pienentämiseksi ja meren luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.