Kiina: Trumpin Harvard-kielto heikentää opiskelijoiden mielikuvaa USA:sta
Trumpin hallinto kieltää Harvardia ottamasta kansainvälisiä opiskelijoita, mikä lisää Kiinan huolta Yhdysvaltojen ja Kiinan kasvavasta kilpailusta. Asiantuntijat varoittavat, että tämä voi vahingoittaa Yhdysvaltojen imagoa maailmanlaajuisesti.

Kiina: Trumpin Harvard-kielto heikentää opiskelijoiden mielikuvaa USA:sta
Trumpin hallinnon päätös Harvardin yliopisto kieltää kansainvälisten opiskelijoiden ilmoittautumisen, on tehnyt aaltoja Kiinassa. Virkamiehet ja kommentaattorit tarkastelevat tätä yhden linssin kautta: Washingtonin ja Pekingin välisen kasvavan kilpailun kautta.
Poliittiset jännitteet ja koulutus
Kiinan ulkoministeriön tiedottaja sanoi perjantaina: "Kiina on aina torjunut koulutusyhteistyön politisoinnin." Hän lisäsi, että Yhdysvaltain siirto vain "turhaa sen omaa imagoa ja mainetta maailmassa". Kiinan sosiaalisessa mediassa oli samanlaisia reaktioita, mukaan lukien huomautus: "On hauskaa seurata heidän tuhoavan omia voimansa", joka sai paljon tykkäyksiä Weibo-alustalla.
Toisessa kommentissa luki "Trump on tullut jälleen apuun" viitaten uutiseen kertovaan hashtagiin, jolla oli kymmeniä miljoonia katselukertoja. "Kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointi on... tärkein tapa houkutella parhaita kykyjä! Kun tämä polku on katkaistu, tuleeko Harvard edelleen olemaan sama Harvard?"
Harvardin ja Yhdysvaltain hallituksen välinen konflikti
Department of Homeland Securityn (DHS) ilmoitus edustaa selvää eskalaatiota konfliktissa vanhimman ja rikkaimman Ivy Leaguen yliopiston ja Valkoisen talon välillä. Tämä on osa suurempaa pyrkimystä ottaa hallintaansa kansainvälisiä opiskelijoita Yhdysvalloissa osana maahanmuuttoaaltoa. Trumpin hallinto on jo peruuttanut satoja opiskelijaviisumeja lähes jokaisessa osavaltiossa osana laajempaa maahanmuuttohyökkäystä.
Harvardin ja Trumpin hallinnon välillä on ollut jännitteitä kuukausia, ja hallinto on vaatinut muutoksia yliopiston kampustoimintoihin. Painopiste on ulkomaisissa opiskelijoissa ja henkilökunnassa, jotka osallistuivat kampuksella Israelin ja Hamasin väliseen konfliktiin liittyviin kiistanalaisiin mielenosoituksiin.
Kasvava geopoliittinen konflikti
Viisumin peruuttaminen ei kuitenkaan ole vain yliopiston ja Yhdysvaltojen presidentin välinen konflikti. Se on myös viimeisin ilmaus kahden supervallan välisen syvenevän kuilun. Kiina on vuosien ajan lähettänyt enemmän kansainvälisiä opiskelijoita Yhdysvaltoihin kuin mikään muu maa. Näitä syviä koulutuslinjoja muotoilee nyt uudelleen kasvava geopoliittinen kilpailu, joka on... meneillään oleva kauppa- ja teknologiakonflikti on syttynyt.
Harvardin reaktio
DHS:n sihteeri Kristi Noem sanoi lausunnossaan: "Tämä hallinto pitää Harvardia vastuussa väkivallan, antisemitismin edistämisestä ja yhteistyöstä Kiinan kommunistisen puolueen kanssa kampuksella." The lausunto DHS:n mukaan syytökset Harvardin ja kiinalaisten laitosten tai sotilaalliseen tutkimukseen liittyvien henkilöiden välisistä siteistä. Sillä on myös siteitä Trumpin hallinnon mustalle listalle väitettyjen ihmisoikeusloukkausten vuoksi.
Harvard ei vastannut CNN:n pyyntöön väitetyistä kumppanuuksista. Verkkosivustollaan yliopisto sanoi, että se on "sitoutunut säilyttämään mahdollisuuden isännöidä kansainvälisiä opiskelijoita ja tutkijoita yli 140 maasta, jotka rikastavat yliopistoa ja tätä maata".
Vaikutus kansainvälisiin opiskelijoihin
Amerikan huippuyliopistojen kykyä houkutella parhaita opiskelijoita ympäri maailmaa on pitkään pidetty ratkaisevana tekijänä Amerikan tieteellisessä ja teknologisessa vahvuudessa sekä tärkeänä tulonlähteenä näille oppilaitoksille. DHS:n päätös ei ainoastaan estä Harvardia osallistumasta kansainväliseen ilmoittautumiseen tulevalle lukuvuodelle, vaan myös edellyttää nykyisten kansainvälisten opiskelijoiden siirtymistä toiseen yliopistoon asemansa säilyttämiseksi.
Kansainväliset opiskelijat muodostavat yli neljänneksen Harvardin opiskelijakunnasta, ja kiinalaiset edustavat suurinta kansainvälistä ryhmää, yksi sanoi. tilastot Harvardin kansainvälisestä toimistosta.
Näiden opiskelijoiden joukossa on Fangzhou Jiang, 30, Harvardin Kennedy Schoolin opiskelija, joka ei voinut uskoa, että hänen yliopistonsa asema oli vaarassa ja alkoi heti kyseenalaistaa, oliko hänen viisuminsa edelleen voimassa. "Olin aivan järkyttynyt muutaman minuutin ajan. En koskaan uskonut, että hallinto voisi mennä näin pitkälle", sanoi Jiang, joka on myös perustaja koulutuskonsulttiyritykselle, joka auttaa ulkomaisia opiskelijoita pääsemään Yhdysvaltojen huippuyliopistoihin.
Koulutussuhteiden tulevaisuus
Harvard on kouluttanut monia merkittäviä kiinalaisia henkilöitä, kuten entinen varapääministeri Liu He, joka oli avainroolissa ensimmäisen vaiheen kauppasopimuksen neuvotteluissa Trumpin ensimmäisellä kaudella. Mutta nämä suhteet ovat joutuneet yhä enemmän tarkastelun kohteeksi viime vuosina, kun Yhdysvallat pitää Kiinaa yhä enemmän teknologisena kilpailijana ja uhkana sen omalle suurvalta-asemalle. Yli 277 000 kiinalaista opiskelijaa opiskeli Yhdysvalloissa lukuvuonna 2023-2024, kun lukuvuonna 2019-2020 luku oli yli 372 000 - lasku, joka osuu samaan aikaan Covid-19-pandemian kanssa, mutta myös kasvavia jännitteitä kahden hallituksen välillä.
Kansallismielen nousu ja kansallisen turvallisuuden korostaminen Kiinassa ovat myös johtaneet amerikkalaisten ja kiinalaisten yliopistojen arvon uudelleenarviointiin.
Vaikutus tuleviin sukupolviin
Kotimaan turvallisuuden ministeriön väitteet Harvardin institutionaalisista siteistä armeijaan liittyviin yksiköihin ja henkilöihin heijastavat Washingtonissa syvään juurtunutta huolta Kiinan pääsystä herkän amerikkalaisen teknologian käyttöön akateemisen maailman kautta. Vastatakseen kiinalaisten opiskelijoiden havaittuun uhkaan, jotka harjoittavat vakoilua Amerikan maaperällä, Trump otti ensimmäisellä toimikaudellaan käyttöön kiellon, joka estää tehokkaasti tieteen, teknologian, tekniikan ja matematiikan (STEM) tutkinnon suorittaneita kiinalaisista sotilasyliopistoista saamasta viisumia Yhdysvaltoihin.
Tällä kehityksellä on huolestuttavia seurauksia monille opiskelijoille, jotka elävät nyt epävarmassa akateemisesta ja ammatillisesta tulevaisuudestaan. Jo ainakin tusina Yhdysvalloissa työskennellyt vanhempaa akateemikkoa, joiden juuret ovat Kiinassa ja jotka ovat työskennelleet Kiinassa merkittävissä yliopistoissa viime vuosina. Opiskelijoille, kuten Sophie Wu, 22, Etelä-Kiinasta, joka hyväksyttiin jatko-ohjelmaan Harvardissa tänä syksynä, tilanne tuntuu poliittiselta panttivangilta: "En odottanut hallinnon tekevän näin irrationaalisen päätöksen, ja minusta tämä on enemmän rangaistus kuin poliittinen päätös."
Koulutusjärjestelmän muutokset ja geopoliittiset jännitteet USA:n ja Kiinan välillä voivat vaikuttaa merkittävästi tuleviin koulutussuhteisiin.