Ukrainan tragedia: Venäjä, hyökkääjä ilman rajoja!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Artikkeli korostaa Ukrainan sodan vaikutuksia, kertoo Jaroslavin kaltaisista kohtaloista ja analysoi historiallista kontekstia.

Ukrainan tragedia: Venäjä, hyökkääjä ilman rajoja!

Ukrainan konfliktin, joka on nyt kolmatta vuotta käynnissä, tuhoisat humanitaariset seuraukset ovat dramaattiset. Ukrainalaisen Jaroslav Bazylevchin elämä tuhoutui traagisesti 4.9.2024, kun venäläinen ohjus osui hänen kotiinsa ja vei hänen vaimonsa Evgenian ja kolmen tyttären hengen. "Koko elämäni pyyhkäistiin pois hetkessä", hän kuvailee sodan julmaa todellisuutta. Pelkästään vuoden 2024 seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana 341 lasta kuoli tai loukkaantui, mikä on tuhoisa heijastus sodan laajuudesta, joka osoittaa selvästi, että jokaisen numeron takana on yksilöllinen kohtalo, kuten Jaroslavilla, kuten kerrottiin. krone.at.

Ukrainan historia ja jatkuva selviytymistaistelu

Konfliktilla on syvemmät juuret, joita Jaroslav Hrytsak valaisee kirjassaan "Ukraine: Biography of a Beleaguered Nation". Hrytsak väittää, että Ukraina on historiallisesti aina toiminut vahvojen naapureiden pelinappulana eikä ole koskaan kyennyt saavuttamaan itsenäisen valtion asemaa. Hänen mielestään Ukrainaan vaikuttaa syvästi Venäjän valta-asema, joka juontaa juurensa Tšernobylin traagisiin tapahtumiin, jolloin paikalliset johtajat eivät saaneet tehdä päätöksiä edes selviytymisen kannalta oleellisissa asioissa, kuten Hrytsak huomauttaa. Tämä näkyy myös Ukrainan autonomian systemaattisessa piittaamattomuudessa useiden vuosisatojen ajan tagesspiegel.de raportoitu.

Hrytsak dokumentoi Ukrainan historiaa jatkuvana taisteluna keisarillisten kunnianhimojen kanssa, mikä heijastuu Venäjän valtion perustamismyytin purkamiseen. Ajatus "Kiievan Rusista" paljastuu 1800-luvun keksintönä, joka ei heijasta Venäjän ja Ukrainan syvää historiallista yhteyttä. Sen sijaan Ukraina ymmärretään kansakunnaksi, joka vaikeasta menneisyydestään huolimatta joutuu itsemääräämisoikeuteen. Hrytsakin työ osoittaa myös, kuinka Venäjän vuoden 2022 sotilasisku vahvisti kansallisen yhtenäisyyden ja identiteetin halua.