Invasiiviset lajit: vaarallista kilpailua alkuperäisistä villieläimistä!

Invasiiviset lajit: vaarallista kilpailua alkuperäisistä villieläimistä!

Wienin yliopiston yllättävä raportti osoittaa, että ihmisten uusille alueille tuomat invasiiviset lajit eivät vain uhkaa kotoperäisiä lajeja, vaan niitä uhkaa usein myös sukupuutto niiden alkuperäisillä kotialueilla. Ei-kotoperäisten eläinten maahantulolla oli ratkaiseva rooli 60 prosentissa lajeista, jotka ovat kuolleet maailmanlaajuisesti sukupuuttoon viime vuosikymmeninä, mikä korostaa tämän alan tutkimuksen kiireellisyyttä. Franz Esslin ja Lisa Tedeschin johtamat tutkijat julkaisivat Conservation Letters -lehdessä, että 36 kaikkiaan 230 ei-kotoperäisestä nisäkäslajista, jotka on tuotu maailmanlaajuisesti, ovat uhanalaisia ​​alkuperäalueillaan. Tänään.at raportoitu.

Suojeluparadoksi

Vaikuttavia lajeja ovat harjamakaki ja villikani. Harjamakakin kanta on vähentynyt dramaattisesti Sulawesissa, mutta muissa Indonesian osissa sen populaatiot ovat vakaat. Samoin villikani on uhanalainen Euroopassa, kun taas Australiassa on suuria populaatioita. Tutkimuksen mukaan syntyy suojeluparadoksi: pitäisikö näitä ei-kotoperäisiä populaatioita suojella vai torjua? Haasteena on löytää tasapaino globalisaation myönteisten ja kielteisten vaikutusten välillä, jotta biologista monimuotoisuutta voidaan suojella tehokkaasti. Tämä tarkoittaa, että kun tarkastellaan globaalia sukupuuttoon liittyvää riskiä tulevaisuudessa, myös vierasperäiset esiintymät tulisi ottaa huomioon. Univie.ac.at kohokohtia.

Tutkijat varoittavat, että liiallinen keskittyminen ei-kotoperäisten populaatioiden suojeluun saattaa vaarantaa uhanalaisten kotoperäisten lajien pelastamisen. Tulokset osoittavat, että globalisaatio ei vaikuta vain lajien levinneisyyteen, vaan luo myös monimutkaisia ​​haasteita suojelulle. Esslin mukaan kysymys siitä, pitäisikö vanhalla kotimaallaan uhanalaisia ​​vieraslajeja suojella aktiivisesti, tulee jatkossa entistäkin tärkeämmäksi.