Schengenin laajennus: ÖVP paineen alla – FPÖ varoittaa kaaoksesta ja muuttoliikkeestä!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Sisäministeri Karner tukee Schengenin laajentumista Romanialle ja Bulgarialle. FPÖ arvostelee päätöstä jyrkästi.

Innenminister Karner unterstützt die Schengen-Erweiterung für Rumänien und Bulgarien. FPÖ kritisiert die Entscheidung scharf.
Sisäministeri Karner tukee Schengenin laajentumista Romanialle ja Bulgarialle. FPÖ arvostelee päätöstä jyrkästi.

Schengenin laajennus: ÖVP paineen alla – FPÖ varoittaa kaaoksesta ja muuttoliikkeestä!

Tänään, 12. joulukuuta 2024, Itävallan politiikassa tapahtuu järkyttävä käännekohta: EU:n 27 jäsenvaltion sisäministerit ovat päättäneet ottaa Romanian ja Bulgarian kokonaan mukaan Schengen-alueeseen. Päätös herättää keskustelua maahanmuuttopoliittisista eduista Itävallassa varsinkin sen jälkeen, kun sisäministeri Gerhard Karner lupasi luopua Itävallan veto-oikeudesta ja siten lakkauttaa valvonnan näiden maiden rajoilla.

Liberaali europarlamentaarikko Petra Steger kritisoi päätöstä jyrkästi. Hän kuvaili sitä "uskomattomaksi itävaltalaisten etujen pettämiseksi" ja varoitti tämän avautumisen seurauksista laittomalle maahanmuutolle. Stegerin mukaan ÖVP pakottaa väestön "mädään vaihtokauppaan" Magnus Brunnerin nimittämiseksi EU:n uudeksi maahanmuuttokomissaariksi, mitä se pitää lisänä poliittisen hevoskaupan ilmaisuna. Steger korosti, että FPÖ vastustaa jyrkästi Schengenin laajentumista niin kauan kuin EU ei pysty saamaan kaoottista maahanmuuttopolitiikkaansa hallintaan.

Schengenin laajenemisen poliittiset vaikutukset

Rajatarkastusten lopettaminen on merkittävä askel Schengen-sopimukselle, joka on ollut suuri este Bulgarialle ja Romanialle vuodesta 2007. Näistä kahdesta maasta voi tulla Schengen-alueen täysjäseniä vuodesta 2025 alkaen, mikä tuo Itävallalle uusia haasteita muuttoliikkeen hallinnassa. Karner kuitenkin toteaa, että ulkorajojen suojelun lisääminen varmistaa, että siirtolaiset eivät enää pääse esteettä EU:hun. Ennen veto-päätöstä näistä maista olisi voitu rekisteröidä 70 000 laitonta rajanylitystä; vuonna 2024 niitä on enää 4000, minkä ministeri esittää politiikkansa menestyksenä, koska eteläsaksalaiset raportoitu.

Tilanne on jännittynyt ja herättää kysymyksen siitä, kuinka Itävallan sisäpolitiikka reagoi tähän kehitykseen. Rajojen avautuessa vaakalaudalla ei ole vain omien kansalaistemme turvallisuus, vaan myös luottamus poliittiseen johtoon. FPÖ:n ja hallituksen seuraavia askelia odotetaan innolla EU:n purjehtiessa levottomilla vesillä.