Putin laukaisi suurimman ilmahyökkäyksen: Ukraina on äärimmäisessä valmiustilassa!

Putin laukaisi suurimman ilmahyökkäyksen: Ukraina on äärimmäisessä valmiustilassa!

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on arvostellut ankarasti Vladimir Putinia uusista Ukrainaan kohdistuvista hyökkäyksistä. Virallisessa lausunnossaan hän kuvaili massiivisia ilmaiskuja Venäjän presidentin välttämättömäksi, mutta myös vastuuttomaksi käytökseksi. Trump pitää erityisen tuomittavana sitä tosiasiaa, että Putin käytti satoja droneja ja ohjuksia. Putinin kerrotaan määränneen suurimman ilmaiskun sitten sodan alkamisen. Maanantai-iltana laskettiin 355 dronia ja yhdeksän risteilyohjusta, mikä on uusi ennätys, sillä edellinen oli 298 dronia. Ukrainassa, erityisesti Kiovassa, sekä maan pohjois-, itä- ja eteläosissa oli kansallinen ilmahälytys. Trumpin Ukrainan-erityislähettiläs Keith Kellogg kritisoi iskuja "naisten ja lasten mielivaltaiseksi tappamiseksi" ja korosti sodan julmaa todellisuutta.

Hyökkäysten voimakkuus on hälyttävä, sillä Venäjän edellinen hyökkäys edellisinä öinä oli johtanut jo 12 kuolemaan ja lähes 80 loukkaantumiseen. Presidentti Zelenski kuvaili ilmaiskuja pahimmiksi sitten konfliktin alun ja vaati lisää painostusta Venäjää kohtaan. Todisteet korkeasta drone-tuotannosta Venäjällä, joka toimittaa jopa 4 000 laitetta etulinjaan päivittäin, lisää huolta. Putin ilmoitti jo huhtikuussa aseiden puutteesta. Nykyinen tilanne saattaa viitata siihen, että tällaisista hyökkäyksistä tulee uusi normi käynnissä olevassa sodassa.

Sotilaallinen ja poliittinen dynamiikka

Samaan aikaan valtiotieteilijä Sabine Fischer Science and Politics Foundationista varoittaa, että Venäjä haluaa osoittaa vahvuutta näillä eskalaatiostrategioilla. Hänen mukaansa tämä käytös voi olla myös signaali Washingtonille ja EU:lle. Viime kädessä Venäjä ei pyri ainoastaan ​​murtamaan Ukrainan väestön vastarintaa, vaan tavoittelee myös pitkän aikavälin strategisia tavoitteita. Tilanneanalyysin mukaan molemmat osapuolet ovat pyrkineet maksimoimaan poliittisia tavoitteitaan vuodesta 2014 lähtien ilman, että ylivoimaisia ​​voimia olisi saatu mobilisoitua.

Sodasta, joka alkoi Krimin liittämisestä vuonna 2014, on nyt tullut yksi suurimmista alueellisista konflikteista Euroopassa toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Huolimatta merkittävistä sotilaallisista ponnisteluista Venäjällä on vaikeuksia tasapainottaa poliittisia tavoitteitaan sotilaallisiin voimavaroihinsa. Toisaalta olemassaolostaan ​​taisteleva Ukraina pystyi valloittamaan takaisin yli puolet 24. helmikuuta 2022 jälkeen menetetyistä alueista. Mutta haasteet ovat edelleen suuria, ja molempien osapuolten kykyyn kohdistaa strategiansa tarvittaviin sotilaallisiin keinoihin vaikuttaa kansainvälinen tuki.

Kansainväliset reaktiot ja jatkokehitys

Kansainväliset reaktiot Venäjän viimeaikaisiin hyökkäyksiin ovat erilaisia. Liittovaltion ulkoministeri Johann Wadephul on tuominnut hyökkäykset selvästi ihmisoikeusloukkauksiksi. Eskalaatiosta huolimatta on myös diplomaattisia ponnisteluja, kuten 1000 vangin vaihto Venäjän ja Ukrainan välillä. Tässä yhteydessä Trump on muotoillut tavoitteensa lopettaa verenvuodatus ja normalisoida suhteet Venäjään.

Samaan aikaan konfliktin ydinulottuvuus on edelleen vakava kysymys. Ydinkäytön uhka ei ole vielä johtanut varsinaiseen eskaloitumiseen, mutta se antaa Venäjän mahdollisuuden muuttaa itseään ajan myötä. Huolimatta nykyisestä resurssien mobilisoinnista ja rintaman paineista, tämän uupumussodan lähtötilanne on edelleen erittäin jännittynyt, ja lopputulos on molemmille osapuolille epävarma. Ukrainan ilmavoimat ovat jo kehittäneet puolustusstrategian Venäjän ilmaylivoiman neutraloimiseksi, mutta sodan seurauksia ja kulkua on edelleen vaikea ennustaa.