Sotavankien vaihto Ukrainan konfliktissa: toivoa rauhasta?

Sotavankien vaihto Ukrainan konfliktissa: toivoa rauhasta?

Moskovan ja Kiovan edustajien väliset neuvottelut käytiin perjantaina Istanbulissa Turkin välityksellä. Keskustelut käsittelivät Venäjän hyökkäyssodan mahdollista päättymistä, mutta tulitauosta ei päästy sopimukseen puolentoista tunnin aikana. Tärkeä kohta neuvotteluissa oli 1000 sotavangin vaihto. Tämä on suurin vaihto sitten konfliktin alkamisen helmikuussa 2022. Tarkkaa päivämäärää pyydetylle vaihdolle ei ole kerrottu, mutta Ukrainan puolustusministeri Rustem Umyerovin mukaan se tapahtuu "lähitulevaisuudessa".

Turkin ulkoministeri Hakan Fidan kertoi, että he olivat periaatteessa sopineet neuvottelujen jatkamisesta. Myös Venäjän eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Leonid Slutski toivoi, että uusien neuvottelukierrosten alkamisesta päätetään nopeasti. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump suhtautui epäilevästi ja ilmaisi alhaiset odotukset tapaamisesta, mutta korosti haluavansa käydä suoraa keskustelua Vladimir Putinin kanssa. On huomionarvoista, että Ukrainan presidentti Volodymyr Zelensky oli aiemmin kutsunut Putinin henkilökohtaiseen tapaamiseen Istanbuliin, mutta Venäjä jätti tämän huomiotta.

Tulitauon valmistelut

Samaan aikaan Saudi-Arabiassa käydään neuvotteluja mahdollisesta rajoitetusta tulitauosta Ukrainan konfliktissa. Nämä keskustelut käydään Yhdysvaltojen välityksellä, ja niissä keskitytään energialaitoksiin kohdistuvien hyökkäysten väliaikaiseen pysäyttämiseen ja tulitaukoon Mustallamerellä. Neuvottelujen kerrotaan käyvän ylellisessä Ritz-Carlton-hotellissa Riadissa. Kiova ja Moskova eivät neuvottele täällä suoraan. Sen sijaan Yhdysvallat otti tehtävänsä välittäjänä ja kävi alustavia keskusteluja Venäjän ja sitten Ukrainan edustajien kanssa.

Yhdysvaltain erityislähettiläs Steve Witkoff odottaa edistystä erityisesti tulitauon suhteen Mustallamerellä. Ukrainan puolustusministeri Rustem Umerov kuvaili keskusteluja "rakentaviksi", kun taas Venäjän tiedottajat, kuten Dmitri Peskov, pitävät Mustanmeren turvallisuusnäkökohtia prioriteettina. Yhdysvallat ja Ukraina ovat pohjimmiltaan kannattaneet rajoitettua tulitaukoa, kun taas Kreml asettaa täyden tulitauon ehdoksi asekaupan pysäyttämisen Ukrainalle.

Nykyiset taistelut ja geopoliittiset vaikutukset

Käynnissä olevista neuvotteluista huolimatta taistelut Venäjän ja Ukrainan joukkojen välillä jatkuvat. Ukrainan kenraaliesikunnan mukaan venäläisiä oli lyhyen ajan sisällä 61 hyökkäystä. Kaksi ihmistä loukkaantui venäläisten joukkojen lennokki-iskussa Hersonissa. Kupjanskissa jopa neljä ihmistä loukkaantui tykistötulissa. Koillis-Ukrainan Sumyn alueella oltiin huolissaan lennokki-iskusta, jossa kuoli yhdeksän ihmistä ja loukkaantui seitsemän lauantaina.

Geopoliittiset pyrkimykset konfliktin lopettamiseksi ovat lisääntyneet viime kuukausina. EU vaatii suurempaa osallistumista neuvotteluihin, kun taas Puolan kaltaiset maat korostavat, että Kiinalla voi olla keskeinen rooli Putinin painostamisessa. Ranskan presidentti Emmanuel Macron sanoi, että Ukraina odottaa Venäjältä vastausta pohdinnoistaan ​​ja ilmoitti samalla valmistelevansa lisäpakotteita, jos myönteistä vastausta ei saada.

Tämän konfliktin juuret ulottuvat kevääseen 2022, jolloin ensimmäiset tulitaukoneuvottelut alkoivat. Huolimatta kansainvälisistä ponnisteluista, myös YK:n päätöslauselmien kautta, kahdenväliset rauhanneuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä käytiin vasta helmikuussa 2025. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sittemmin asettanut kansainväliselle yhteisölle valtavan haasteen. Vaikka Donald Trump käynnisti uusia sovitteluyrityksiä vuoden 2025 alussa, ne eivät ole vielä olleet ilman vastustusta.

Nähtäväksi jää, voivatko viimeaikaiset neuvottelut ja mahdolliset sovittelumenetelmät Saudi-Arabiassa sekä Turkin neuvottelut johtaa rauhanomaisempaan ratkaisuun ja ovatko taistelevat osapuolet valmiita neuvottelemaan.

Lisätietoja meneillään olevista neuvotteluista ja niiden taustasta on osoitteessa Pieni sanomalehti, päivittäisiä uutisia tai päällä Wikipedia.