Elfriede Jelinek: En ole kuollut! – Valeuutiset järkyttävät faneja

Elfriede Jelinek: En ole kuollut! – Valeuutiset järkyttävät faneja

Tiistai-iltapäivänä 17. kesäkuuta 2025 uutinen itävaltalaisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon voittajan Elfriede Jelinekin (78) väitetystä kuolemasta levisi nopeasti Internetissä. Viestiä levittänyt tili X:ssä (entinen Twitter) osoittautui myöhemmin huijaukseksi. Tilanne korostaa valeuutisten asettamia haasteita sosiaalisessa mediassa. Itävaltalainen kirjailija reagoi rauhallisesti tähän väärään ilmoitukseen ja selvensi: "Tämä on toinen kerta, kun olen kuollut. Olen elossa."

Uutinen Jelinekin väitetystä kuolemasta julkaistiin alun perin valetilillä kello 13.40. Huijaus paljastui kello 14.08. kun tilin ylläpitäjä, italialainen toimittaja Tommasso Debenedetti myönsi, että kyseessä oli huijaus. Debenedettille väärien raporttien maailma ei ole vieras: hän aiheutti kohun jo vuonna 2020 väärällä kuolemanraportilla oopperatähti Plácido Domingosta. Myöhemmin Rowohltin tiedottaja Nora Gottschalk vahvisti, että raportti Jelinekin kuolemasta ei ollut totta. Lukuisat itävaltalaiset ja saksalaiset tiedotusvälineet, mukaan lukien "Der Standard", raportoivat aluksi väärästä raportista ja pyysivät myöhemmin anteeksi sen levittämistä.

Valeuutisten ongelma

Tämä jakso ei ole yksittäistapaus, vaan osa huolestuttavaa kehitystä, jonka merkitys on tulossa yhä tärkeämmäksi digitaaliaikana. Kuten bpb raportoi, valeuutiset, väärät tiedot ja disinformaatio leviävät jatkuvasti, ja niitä levitetään tarkoituksella sosiaalisessa mediassa. Tällainen väärä tai harhaanjohtava tieto uhkaa paitsi yleisön luottamusta tiedotusvälineisiin myös poliittisiin instituutioihin.

Tutkimukset osoittavat, että valeuutisten aiheuttama epävarmuus johtuu myös heikosta luottamuksesta mediaa kohtaan. Erityisesti vaalivuosi 2016, jolloin Donald Trump valittiin presidentiksi, ja Brexit-kansanäänestys ruokkivat keskustelua valeuutisista. Tieteelliset tutkimukset ovat paljastaneet, että alle 1 % sisällöstä, jonka käyttäjät näkevät sosiaalisessa mediassa, luokitellaan valeuutiseksi. Kuitenkin pienelläkin määrällä väärää tietoa voi olla merkittävä vaikutus mielipiteenmuodostukseen ja vaalitulokseen.

Toimenpiteet disinformaation torjumiseksi

Valeuutisten leviämisen estämiseksi on tehty useita aloitteita. EU on käynnistänyt ohjelmia, kuten EU vs. Disinfo ja European Digital Media Observatory, torjuakseen disinformaatiota. Medialukutaitoa pidetään myös keskeisenä keinona torjua vääriä ilmoituksia. Kyse ei ole vain tiedon välittämisestä, vaan myös mediasisällön kriittisesta tarkastelusta.

Jelinekin väärän raportin yhteydessä tulee erityisen selväksi, kuinka tärkeää on saada tietoa väärän tiedon mekanismeista. Medialukutaito on välttämätöntä luottamuksen lisäämiseksi hyvämaineisiin tietolähteisiin ja epäilyttävän sisällön tunnistamiseen. Jakso Elfriede Jelinekistä ei ainoastaan ​​osoita valeuutisten riskejä, vaan myös tarvetta parantaa mediakasvatusta yhteiskunnassa.