Armin Wolf taistelussa vihaa vastaan ​​Internetissä: Onko perustuslaillinen valtio voimaton?

Armin Wolf taistelussa vihaa vastaan ​​Internetissä: Onko perustuslaillinen valtio voimaton?

Vihan käsittelemistä Internetissä voidaan edelleen kuvata oikeudellisena haasteena. Armin Wolf, ORF-ZiB-juontaja, käsittelee avuttomia yrityksiä ryhtyä toimiin loukkauksia ja rikollista sisältöä vastaan ​​Platform X:llä nykyisessä blogiviestissä. Wolf joutuu säännöllisesti kohtaamaan naimattomia, rasistisia ja poliittisesti äärimmäisiä viestejä, jotka levitetään nimettömän tilin kautta. Huolimatta kansallisista ja EU:n säädöksistä, kuten Hate on the Internet Combat Act vuodelta 2021, lain täytäntöönpanomahdollisuudet ovat heikot. Kuten Wolf raportoi, X:lle tehdyllä ilmoituksella ei ollut minkäänlaista vaikutusta, koska yritys ei nähnyt omien ohjeidensa rikkomista.

Syyskuussa 2024 Vorarlbergin asianajaja Philipp Längle teki rikosilmoituksen tuntematonta kirjoittajaa vastaan ​​ja vaati käyttäjätietojen vapauttamista. Mutta Wienin rikostuomioistuin antoi tiedonantomääräyksen, jonka X ei huomioinut. Kuten Irlannin oikeuslaitos, joka julisti itsensä epäpäteväksi, koska tietoja ei tallennettu fyysisesti, myös USA:n ponnistelut katsottiin epäonnistuneiksi. Yhdysvaltain viranomaiset eivät luokittele sitä ensisijaiseksi rikokseksi. Nämä kokemukset osoittavat, että edes merkittävillä henkilöillä, joilla on laillista tukea, ei ole mahdollisuuksia vastustaa vihamielisyyttä.

Digipalvelulain haasteet

Tällaisten ongelmien torjumiseksi digitaalisten palveluiden laki (DSA) tuli voimaan 17. helmikuuta 2024. [Tagesschau] raportoi, että tämä oikeudellinen kehys palvelee nopeampia toimia Internetin laitonta sisältöä vastaan ​​ja erityisesti sosiaalisten verkostojen vihaa ja vihapuhetta vastaan. Suuret alustat, joita pidetään "portinvartijoina" ja joilla on yli 45 miljoonaa käyttäjää EU:ssa, ovat velvollisia ilmoittamaan epäillyistä tapauksista viranomaisille ja poistamaan laitonta sisältöä ajoissa. Tämän lain mukaan X:n kaltaisilla palveluntarjoajilla on myös velvollisuus suojella alaikäisiä ja ottaa huomioon palvelujensa psykologiset vaikutukset.

Tästä edistymisestä huolimatta näyttää siltä, ​​että edelleen on monia epävarmuustekijöitä, jotka voivat johtaa pitkiin oikeuskäsittelyihin. Kriitikot, kuten kansanedustaja Patrick Breyer, varoittavat, että loukkauksen määritelmä on ongelmallinen ja että maat voivat mahdollisesti poistaa vain alueellaan laitonta sisältöä kaikkialta Euroopasta.

Toimenpiteet vihan torjumiseksi

DSA:n lisäksi "Hate on the Internet Combating Act" tarjoaa laajemmat oikeudelliset mahdollisuudet torjua vihaa Internetissä. Oikeudellisia toimenpiteitä ovat muun muassa vihaviestien oikeudellinen poistaminen ja tekijöiden helpottaminen, jos sitä pyydetään käräjäoikeudelta. Verkkovihan uhrit saavat myös psykososiaalista ja oikeudellista tukea ilman riskiä, ​​mikä parantaa merkittävästi heidän tilannettaan.

Oikeusministeriö on myös jäsenenä vuodesta 2016 lähtien toimineessa "Ei vihapuhetta" -toimikunnassa, joka tekee tärkeää tiedotustyötä. On kuitenkin selvää, että oikeusvaltioperiaate ja olemassa olevat säännöt, kuten DSA, koetaan usein hampaattomina. Wolf tekee kriittisen johtopäätöksen: Polku oikeudellisiin toimiin vihamielisiä viestejä vastaan ​​on edelleen työläs ja turhauttava, mikä tekee alustakapitalismin rakenteista merkittävän esteen.

Kaikki nämä haasteet huomioon ottaen verkkovihan vastainen oikeudellinen torjunta on edelleen keskeinen yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii kattavaa toimintaa ja tiivistä yhteistyötä lainsäätäjien, alustojen ja kansalaisyhteiskunnan välillä.