Trump ja Putin Alaskassa: rauhanhuippukokous vai sanele rauha?

Trump ja Putin Alaskassa: rauhanhuippukokous vai sanele rauha?

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän johtaja Vladimir Putin pitävät historiallisen huippukokouksen Anchoragessa Alaskassa perjantaina. Se järjestetään Yhdysvaltain suurimmassa sotilastukikohdassa Alaskassa, joka sijaitsee noin 7 500 kilometrin päässä Kiovasta. Trump on jo ilmaissut, että hänen päätavoitteensa tässä kokouksessa on rauha ja vakaus maailmassa. Valkoinen talo kuitenkin vaimentaa odotuksia tapaamisen suhteen: tiedottaja Karoline Leavitt korostaa, että Trump haluaisi ensin kuulla Putinin ehdotukset rauhansopimukseksi.

Geopoliittinen tilanne on edelleen monimutkainen ja jännittynyt. Euroopan Nato-maat ja Ukraina ilmaisevat huolensa "sanellun rauhan" mahdollisuudesta, joka voitaisiin solmia Ukrainan kustannuksella. Saksan liittokansleri Friedrich Merz tekee selväksi, että Euroopan ja Ukrainan perustavanlaatuisia turvallisuusetuja on suojeltava. Hän painottaa, että rauhanhuippukokous ei voi tapahtua ilman Ukrainan ja muiden Euroopan valtioiden osallistumista.

Euroopan yhtenäisyyttä rauhan puolesta

Useat Euroopan valtiot, mukaan lukien Britannia, Ranska, Saksa ja Italia, vaativat yhteisessä lausunnossaan sananvaltaa neuvotteluissa ja vaativat tulitaukoa neuvottelujen jatkamisen edellytyksenä. He korostavat, että kansainvälisiä rajoja ei saa muuttaa väkisin, ja vaativat vankat turvallisuustakuut Ukrainalle. Tämä huoli on sopusoinnussa Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskin lausuntojen kanssa. Hän kuvaili tapaamista rakentavaksi ja huomautti, että polku rauhaan voidaan määritellä vain yhdessä Ukrainan kanssa.

Trump on aiemmin ehdottanut alueen vaihtoa osana rauhansopimusta, jonka Zelensky hylkäsi kategorisesti. Yhdysvaltain presidentti kuitenkin uusii myös Putinille asettamansa uhkavaatimuksensa, joka päättyy perjantaina. Hän uhkasi "erittäin vakavilla seurauksilla", jos Venäjä ei lopeta hyökkäyksiä Ukrainaan.

Poliittiset vastakohdat ja turvallisuuskysymykset

Neuvotteluissa sekä Ukraina että eurooppalaiset kumppanit vaativat paluuta vuoden 1991 tunnustetuille rajoille ja Venäjää kunnioittamaan niitä. Putin vaatii edelleen useita Ukrainan alueita, mukaan lukien Luhansk, Donetsk, Zaporizhzhia, Herson ja Krim, ja vaatii näiden liittojen kansainvälistä tunnustamista. Nämä vaatimukset ovat ristiriidassa kansainvälisen oikeuden periaatteiden kanssa eivätkä saa hyväksyntää Kiovassa.

Luodakseen perustan mahdolliselle sopimukselle Ukraina on vaatinut 30 päivän ehdotonta tulitaukoa, jonka Venäjä on toistaiseksi torjunut. Rauhanneuvotteluille on historiallisesti ollut tunnusomaista molempien osapuolten ristiriitaiset kannat, kun Venäjä on vaatinut Ukrainaa olemaan liittymättä Natoon ja puolueettomuutta.

Tätä ongelmaa korostavat erilaiset rauhansuunnitelmat, kuten Zelenskyn käynnistämä kymmenen kohdan rauhansuunnitelma. Tähän sisältyy muun muassa alueellisen koskemattomuuden palauttaminen ja kaikkien Venäjän joukkojen vetäytyminen. Tässä umpikujassa kansainvälisten toimijoiden rooli on ratkaiseva kestävän ratkaisun löytämisessä.

Alaskan huippukokous voi siksi olla ratkaiseva alueen tulevaisuuden järjestyksen kannalta. Neuvotteluja on tarkoitus jatkaa 15. elokuuta keskustellakseen vaihtoehdoista pitkän aikavälin rauhanomaiseen ratkaisuun. Aikana, jolloin Ukrainan konflikti vaatii enemmän kansainvälistä huomiota kuin koskaan, jää nähtäväksi, tuoko tämä huippukokous todellista edistystä kohti rauhaa vai tuleeko se uudeksi poliittiseksi liikkeeksi.

Ajantasaiset tiedot Ukrainan konfliktin kehityksestä ja meneillään olevat kansainväliset neuvottelut ovat tärkeitä Euroopan nykyisen geopoliittisen tilanteen ymmärtämiselle. Nämä kysymykset muokkaavat edelleen poliittista keskustelua Ukrainan kansan kärsiessä konfliktin seurauksista.

Lisätietoja ja ajankohtaista tietoa Ukrainan tilanteesta ja tulevista neuvotteluista on osoitteessa vienna.at, ZDF tänään ja [bpb.de].