Sähkönsyöjä AI: Kuinka ChatGPT saastuttaa ilmastoamme!

Sähkönsyöjä AI: Kuinka ChatGPT saastuttaa ilmastoamme!

Tekoälyn (AI) käyttö asettaa yhä suurempia ekologisia haasteita. OpenAI:n mukaan pyyntö ChatGPT:lle, yhdelle tunnetuimmista tekoälyalustoista, kuluttaa sähköä yhtä paljon kuin sekunti uunin käyttämisestä. OpenAI-pomo Sam Altman näkee tämän sekä ongelmana että mahdollisuutena teknologian tulevaisuudelle. Hän ilmaisee optimismia tekoälyn roolista vauraammassa tulevaisuudessa huolimatta mahdollisista työpaikkojen menetyksistä.

Jotkut luvut havainnollistavat tekoälyjärjestelmien suurta resurssien kulutusta. Yhden pyynnön vedenkulutus on vain viidesosa teelusikallista. Tästä huolimatta kulutus kasvaa valtavasti, kun ottaa huomioon päivittäisten pyyntöjen suuren määrän. äänekäs päivittäisiä uutisia ChatGPT-3 koulutus vaatii arviolta 5,4 miljoonaa litraa vettä, josta 700 000 litraa käytetään palvelinkeskusten jäähdyttämiseen.

Kasvava energian tarve

Teknologiayhtiöillä Microsoftilla, Googlella ja Amazonilla on jo strategisia suunnitelmia vastatakseen kasvavaan energiatarpeeseensa. He turvautuvat muun muassa ydinenergiaan, jotta ne eivät lisää hiilidioksidipäästöjään. Tekoälysovelluksia tukevien datakeskusten energiatarve on iso ongelma. Huolestuttava trendi osoittaa, että sähkönkulutus konesaleissa Saksassa kasvoi 70 prosenttia vuodesta 2010 vuoteen 2021. Tämä on hitaampaa kuin näiden tilojen kysynnän kasvu palvelimien tehostuessa.

Toinen näkökohta on vedenkulutus, joka on välttämätöntä palvelimien jäähdyttämisessä. Vuoteen 2030 mennessä palvelinjäähdytyksen vedenkulutuksen odotetaan nousevan 664 miljardiin litraan, mikä on lähes neljä kertaa enemmän kuin vuonna 2023. Avainasemassa on ilma- ja vesijäähdytysjärjestelmien toiminta, jotka vaativat huomattavia määriä vettä.

Ympäristöpolitiikka ja kestävyys

Tekoälyn käytön lisääntyminen johtaa huolestuttavaan kasvihuonekaasupäästöjen lisääntymiseen. Ennusteiden mukaan päästöt kasvavat 212 miljoonasta tonnista 355 miljoonaan tonniin vuoteen 2030 mennessä. Tämän negatiivisen kehityksen torjumiseksi vaaditaan yrityksiä ja poliittisia päättäjiä toimiin. Öko-Institut suosittelee Greenpeacen Saksan puolesta sitovia läpinäkyvyysvaatimuksia ja tehokkuusmerkkiä palvelinkeskuksille.

Tulevaisuuteen suuntautunut lähestymistapa voisi olla datakeskusten integrointi uusiutuvan energian ja lämpöverkkoihin. Tavoitteena on varmistaa, että tekoälykehitys ei estä ilmastonsuojelua, vaan edistää aktiivisesti energiasiirtymää. Keskustelu tekoälyn kestävyydestä on kuitenkin vasta alussa, varoittaa Ingenieur.de.
On luotava tietoinen poliittinen ja sosiaalinen kehys, jotta tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ilmastonsuojeluun voidaan hyödyntää optimaalisesti ja riskit minimoida.

Tekoälypalvelinkeskusten kasvavan energian ja veden kulutuksen aiheuttamat haasteet huomioon ottaen tarvitaan kiireesti lisätutkimuksia ympäristövaikutusten mittaamiseksi tarkemmin ja toimenpiteiden kehittämiseksi niiden vähentämiseksi. Tekoälystä ja sen ympäristövaikutuksista käytävän keskustelun merkitys kasvaa edelleen.