Valtion budjetti paineessa: Mattle vaatii kompromissia ennen perjantaita!

Valtion budjetti paineessa: Mattle vaatii kompromissia ennen perjantaita!

Valtioiden ja kuntien talous on 24.11.2025 poliittisen keskustelun keskipisteenä Itävallassa. Viimeinen liittovaltion, osavaltion ja kuntien välinen neuvottelukierros jouduttiin perumaan lyhyellä varoitusajalla, mikä lisäsi pelkoa budjettialijäämästä. Tirolin kuvernööri Mattle sanoi, että osavaltioiden ja kuntien alijäämä voi olla jopa kaksi miljardia euroa alun perin odotettua suurempi. Kokonaisalijäämän ennustetaan nousevan 4,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, ylittäen 4,5 prosentin tavoitteen ja jäävän EU:n kolmen prosentin alijäämäkehyksen tavoitteeseen. Tämä epätyydyttävä tilanne korostaa poliittisten sidosryhmien välisen kompromissin kiireellisyyttä.

Mattle uskoo, että liittovaltion hallituksen on mukautettava osavaltiot ja kunnat. Hän vaatii toteuttamiskelpoista ratkaisua, joka täyttää taloudelliset vaatimukset ja ottaa samalla huomioon julkisten budjettien konsolidoinnin, sillä julkinen sektori ei saa kuluttaa enemmän kuin ottaa. Wienin kaupungin talousvaltuutettu Nora Novak on optimistinen, että löydetään ratkaisu, joka tunnustaa liittovaltioiden palvelujen rahoituksen. Samalla Ala-Itävallan valtiovarainministeri Kasser korostaa, että päävastuu valtionvelasta on liittohallituksella ja vaatii oikeudenmukaista tehtävien jakoa ja taloudellista kattavuutta neuvotteluissa.

Julkisen talouden haasteita

Kuntien velkaoptioita säätelevä vakaussopimus on toimitettava EU:lle vuoden loppuun mennessä. Nykyisessä tilanteessa Tirolin kuvernööri kuvailee konsolidointiprosessia "ei vaihtoehtoa". Ottaen huomioon terveydenhuollon, hoidon ja lastenhoidon jyrkästi lisääntyvät menot, on erittäin tärkeää, että monet liittovaltiot pääsevät neuvotteluissa elinkelpoiseen ratkaisuun.

EU:n taloustilanne on kireä, koska useat jäsenmaat eivät noudata vakaus- ja kasvusopimuksen vaatimuksia. Destatis mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat velvollisia ylläpitämään enintään 3 prosentin julkista alijäämää suhteessa BKT:hen ja velkaa enintään 60 prosentissa BKT:sta. Saksa saavutti -2,8 prosentin alijäämäsuhteen suhteessa BKT:hen vuonna 2024, mutta maat kuten Romania (-9,3 %) ja Ranska (-5,8 %) ylittivät tämän rajan, mikä voi johtaa liiallisen alijäämän menettelyyn.

Vakaus- ja kasvusopimuksen uudistus

Vakaan rahoituskehyksen tarvetta korostavat vakaus- ja kasvusopimuksen (SGP) nykyiset muutokset. Uudet säännöt astuvat voimaan 30.4.2024, ja niiden tarkoituksena on varmistaa finanssikuri ja vakaa julkinen talous Euroopassa sekä edistää uudistuksia ja investointeja. Nämä uudistukset käynnistettiin COVID-19-pandemian ja geopoliittisten tapahtumien seurauksena, ja niissä korostetaan kiireellistä velkaa ja alijäämää.

Uudistus sisältää ennaltaehkäisevän ja korjaavan osan, ja ennaltaehkäisevän osan tarkoituksena on välttää liialliset alijäämät. Jäsenvaltioiden on toimitettava keskipitkän aikavälin finanssipolitiikan rakenteelliset suunnitelmat, kun taas korjaava osa sisältää liiallista alijäämää koskevaa menettelyä koskevia määräyksiä, joita sovelletaan, kun alijäämän viitearvo ylittyy. Tämä korostaa toimenpiteiden tarvetta, sillä 11 jäsenvaltion alijäämä oli yli 3 prosenttia suhteessa BKT:hen vuonna 2022, mikä vaarantaa säädösten uskottavuuden. Näiden rahoituskehysehtojen kattava ymmärtäminen on ratkaisevan tärkeää Itävallassa käytävissä neuvotteluissa.