Tekoäly: veden kulutus kasvaa räjähdysmäisesti – köyhtyykö?

Tekoäly: veden kulutus kasvaa räjähdysmäisesti – köyhtyykö?

Tekoälyn (AI) käytön nopea lisääntyminen merkitsee paitsi huomattavaa edistystä myös merkittäviä ekologisia haasteita. Tutkimukset osoittavat, että tekoälysovelluksia tukevat datakeskukset vaativat paitsi suuria määriä sähköä myös vettä jäähdytykseen. Tätä kiireellistä huolenaihetta on korostettu useissa analyyseissä, esimerkiksi raportissa kruunu, joka käsittelee tekoälyn, energiankulutuksen ja vesitarpeen välisiä monimutkaisia ​​suhteita.

OpenAI:n pomo Sam Altman ilmaisi optimismia tekoälyn tulevaisuudesta blogikirjoituksessaan, mutta myönsi vakavan sosiaalisen häiriön, joka saattaa liittyä näiden teknologioiden nousuun. Altman ennustaa, että tekoäly tekee maailmasta rikkaamman, mikä voisi rahoittaa uusia poliittisia ideoita, kuten mahdollista tuottavuuden kasvun tukemaa perustuloa. Mutta näistä myönteisistä näkymistä huolimatta tekoälysovellusten ympäristövaikutukset ovat merkittävät.

Tekoälyn ja datakeskusten ympäristöjalanjälki

Veden ja energian kulutustiedot ovat hälyttäviä. äänekäs päivittäisiä uutisia Vedenkulutus yhdestä keskustelusta chatbotin kanssa voi olla jopa 500 millilitraa. ChatGPT-3:n kaltaisten tekoälymallien kehittämiseen tarvittiin arviolta 5,4 miljoonaa litraa vettä, josta 700 000 litraa käytettiin pelkästään datakeskusten jäähdyttämiseen. Veden kysyntä voi kasvaa dramaattisesti tulevaisuudessa: ennustetaan, että palvelinten jäähdyttämiseen tarvitaan yhteensä 664 miljardia litraa vettä vuoteen 2030 mennessä.

Myös datakeskusten energiatarve kasvaa nopeasti. Sähkön käyttö kasvaa vuoden 2023 50 miljardista kilowattitunnista noin 550 miljardiin kWh:iin vuonna 2030. Tämä kehitys johtaa kasvihuonekaasupäästöjen kasvuun, joiden ennustetaan nousevan vuoden 2023 212 miljoonasta tonnista 355 miljoonaan tonniin vuonna 2030. Tällainen kehitys voi vakavasti vaarantaa ilmasto-analyysin tavoitteen. Greenpeace Saksa näyttää.

Kestävyys ja poliittiset toimenpiteet

Riippuvuus fossiilisista polttoaineista on edelleen ongelmallista, koska monet palvelinkeskukset käyttävät edelleen perinteisiä energialähteitä. Raporttien mukaan Ingenieur.de Vuoteen 2030 mennessä tietojenkäsittelyn kokonaisenergiantarve nousee noin 1 400 miljardiin kWh:iin. Tämä vaatii kiireellisesti poliittisia toimintamalleja tekoälyn käytön ympäristövaikutusten systemaattiseksi arvioimiseksi ja sääntelemiseksi.

Suositeltuja toimenpiteitä ovat muun muassa pakolliset avoimuusvaatimukset konesalitoimittajille, tehokkuusmerkinnän kehittäminen näille laitoksille sekä uusiutuvan energian integrointi näiden keskusten jäähdytykseen ja sähkönsyöttöön. Poliitikoilla on velvollisuus luoda puitteet, jotka varmistavat, että tekoälyn innovaatiopotentiaali ei mene ympäristön ja ilmastonsuojelun kustannuksella.