Innovaatiota lahjakkuuksien kautta: Näin Itävalta puolustaa itseään kriisejä vastaan!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

Markus Hengstschläger keskustelee Leadersnet-haastattelussa tulevaisuuden haasteista, lahjakkuuksien kehittämisestä ja geneettisistä innovaatioista.

Markus Hengstschläger diskutiert die Herausforderungen der Zukunft, Talentförderung und genetische Innovationen in einem Leadersnet-Interview.
Markus Hengstschläger keskustelee Leadersnet-haastattelussa tulevaisuuden haasteista, lahjakkuuksien kehittämisestä ja geneettisistä innovaatioista.

Innovaatiota lahjakkuuksien kautta: Näin Itävalta puolustaa itseään kriisejä vastaan!

Markus Hengstschläger, bestseller-kirjailija ja huippututkija, kommentoi oivaltavassa haastattelussa haastetta selviytyä maailmassa, jota leimaa tekoäly, ilmastonmuutos ja kriisit. Hans Schmid alkaen Leadersnet raportoi, että Hengstschläger korostaa tarvetta säilyttää hyväksi havaitut menetelmät samalla kun tutkitaan uusia mahdollisuuksia. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan tehdä oikeutta niin sanotuille "mahdollisuuksille" – ihmisille, jotka löytävät ratkaisuja vaikeissakin olosuhteissa.

Hengstschläger arvostelee liiallista keskittymistä keskiarvoon, mikä johtaa yksittäisten kykyjen potentiaalin heikkenemiseen. Hän on vakuuttunut siitä, että jokaisella ihmisellä on erityisiä kykyjä, jotka voivat olla esimerkiksi tieteen, liiketoiminnan, käsityön tai taiteen aloilla. Näiden kykyjen varhaisella löytämisellä ja edistämisellä on ratkaiseva rooli henkilökohtaisessa kehityksessä ja Itävallan innovatiivisessa vahvuudessa.

Innovaatioita genetiikassa

Luottamus tieteeseen ja innovatiivisten lähestymistapojen edistäminen on Hengstschlägerin keskeinen huolenaihe. Hän näkee suurta potentiaalia erityisesti geneettisen diagnostiikan ja tarkkuuslääketieteen aloilla. Genomitietojen ja tekoälyn käyttö yksittäisissä hoitomuodoissa ei ainoastaan ​​voi parantaa tulosten laatua, vaan myös vähentää keskenmenoja. Esimerkkinä hän mainitsee Itävallassa ensimmäisen polaarikappaleiden istutusta edeltävän diagnostiikan, joka tehtiin 20 vuotta sitten.

Erityisesti CRISPR/Cas9-tekniikka kuuluu tähän kontekstiin. Tämä uraauurtava menetelmä spesifisesti modifioida DNA:ta, joka löydettiin ensimmäisen kerran Escherichia colista, on mullistanut geenitekniikan. Miten PubMed raportoitu, CRISPR/Cas9 ei ole vain mukautuva ja kustannustehokas, vaan myös tarkempi kuin muut menetelmät, kuten sinkkisorminukleaasit (ZFN) tai TALENs. Tämä tekniikka on mahdollistanut merkittävän edistyksen lääkekehityksessä ja toiminnallisessa genomiikassa.

Eettiset rajat ja haasteet

Ovatko geenitekniikan mahdollisuudet rajattomat? Lääketieteen etiikka Alena Buyx varoittaa eettisistä vaikutuksista, erityisesti kun on kyse interventioista ihmisen ituratassa. Heidän mielestään on olemassa riski, että perinnölliset geenimanipulaatiot voivat johtaa ei-toivottuihin geneettisiin muutoksiin. Tällaiset interventiot ovat toistaiseksi olleet kiellettyjä Saksassa, mutta intensiivisempi eettinen keskustelu niistä katsotaan tarpeelliseksi, koska Deutschlandfunk Nova näyttää.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Hengstschläger ja Buyx jakavat samanlaisen kannan: genetiikan innovaatiot vaativat sekä rohkeutta että vastuuta. Tiedemiesten, eettisten ja yhteiskunnan välinen vuoropuhelu on edelleen olennaista, jotta näiden teknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia voidaan käyttää järkevästi ja turvallisesti.