Älypuhelimet lastenhuoneessa: kirous vai siunaus pienimmillemme?

Älypuhelimet lastenhuoneessa: kirous vai siunaus pienimmillemme?

Älypuhelimien käyttö ja niiden vaikutukset lapsiin olivat Ala-Itävallan Työntekijäliiton (NÖAAB) ajankohtaisen keskusteluillan pääaihe. Otsikon "Sanojenvaihto" alla jäsenet kokoontuivat keskustelemaan asiantuntijoiden kanssa, mukaan lukien: Andrea Buhl-Aigner ja Claudia André keskustelemaan modernin median kulutuksen kysymyksistä.

Kokouksessa keskusteltiin älypuhelimien sosiaalisista ja psykologisista seurauksista lapsille ja nuorille. Andrea Buhl-Aigner varoitti, että rento lähestymistapa matkapuhelimiin ja tabletteihin perheissä on ratkaisevan tärkeää. Hän kehotti vanhempia olemaan palkitsematta lapsiaan älypuhelimilla tai käyttämättä niitä rangaistuksena edistääkseen tervettä ja tietoista suhdetta teknologiaan.

Vanhempien ja koulujen vastuu

Buhl-Aigner korosti vastuuta, joka vanhempien on otettava digitaalisessa tilassa. Hän rohkaisi toimimaan roolimalleina ja hakemaan apua, jos ilmeni merkkejä käyttäytymisriippuvuudesta tai hallinnan menetyksestä. Claudia Andre kannatti yksilöllisiä ratkaisuja kouluissa sen sijaan, että olisi yrittänyt määrätä yleisiä suuntaviivoja. Hän vaati lisätukea opettajille, jotta he voivat valvoa paremmin matkapuhelimen käyttöä koskevia määräyksiä.

Keskustelu vahvisti matkapuhelimen käytön kasvavan merkityksen kouluissa. Christiane Teschl-Hofmeister, NÖAAB:n alueellinen puheenjohtaja, viittasi Ala-Itävallan osavaltion ja opetusviraston jo käynnistämiin toimenpiteisiin älypuhelimien vastuullisen käytön edistämiseksi kouluissa. Tietomateriaaleja toimitetaan yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa sekä opettajien että vanhempien tueksi.

Katsaus nuorten median käyttöön

Toista näkökulmaa älypuhelimien käytöstä käytävään keskusteluun tukivat nykyiset tutkimukset ja asiantuntijalausunnot nuorten median käytöstä. DAK:n ja Hamburg Eppendorfin yliopistollisen sairaalan 2024 tutkimuksen mukaan tietyt riippuvuusongelmat pelaamisen ja sosiaalisen median alueella ovat hieman vähentyneet, mutta ovat edelleen vuoden 2019 tason yläpuolella. Yli 25 % 10–17-vuotiaista käyttää sosiaalista mediaa ongelmallisesti, noin 5 % katsotaan riippuvaiseksi. Teini-ikäiset viettävät sosiaalisessa mediassa keskimäärin yli 2,5 tuntia arkipäivisin, puoli tuntia enemmän kuin viisi vuotta sitten.

Asiantuntijat varoittavat, että tähän intensiiviseen käyttöön liittyy valitettavasti usein kielteisiä vaikutuksia. Neurobiologi Martin Korte huomautti, että sosiaaliset verkostot voivat vaikuttaa negatiivisesti luovuuteen ja henkilökohtaiseen vuorovaikutukseen. Yhdysvaltalainen psykologi Jean M. Twenge puhuu teini-ikäisten tyttöjen masennuksen huolestuttavasta lisääntymisestä älypuhelimen käytön yhteydessä. Myös manipulatiivisten mallien käyttöä sovelluksissa pidetään ongelmallisena. Alustat käyttävät tekniikoita, jotka kohdistuvat aivojen palkitsemisjärjestelmään, minkä seurauksena lapset ja nuoret viettävät yhä enemmän aikaa näillä alustoilla.

Suosituksia terveelliseen mediankulutukseen

Näytön käyttöä koskevien suositusten joukossa on suositeltavaa rajoittaa aikaa, jonka lapset viettävät näyttöjen edessä. Alle kolmivuotiaiden lasten ei pitäisi saada näyttöaikaa, kun taas 3–6-vuotiaille lapsille suositellaan enintään 30 minuuttia päivässä. Suositukset menevät pidemmälle ja asettavat enimmäisrajaksi 45 minuuttia 6–9-vuotiaille. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että selkeät säännöt ja niihin liittyvä vanhemman rooli ovat ratkaisevan tärkeitä ohjattaessa lapsia turvallisesti läpi digitaalisen maailman.

Kaiken kaikkiaan keskustelu älypuhelimista ja niiden vaikutuksista lapsiin vaatii suurta sitoutumista ja vastuuta sekä vanhemmilta että oppilaitoksilta. Tarvittavat toimet terveellisen median käytön edistämiseksi ovat kaukana valmiista, ja on toivottavaa, että nykyiset toimet ovat hedelmällisiä ja hyödyttävät nuoria.