Vihreä vety: 50 % EU-hankkeista keskeytetään!

Transparenz: Redaktionell erstellt und geprüft.
Veröffentlicht am

26.9.2025 lukuisat EU:n vihreän vedyn hankkeet vetäytyvät korkeiden kustannusten vuoksi, samalla kun ala keskittyy kestäviin ratkaisuihin.

Am 26.09.2025 werden zahlreiche EU-Projekte zu grünem Wasserstoff aufgrund hoher Kosten zurückgezogen, während die Industrie auf nachhaltige Lösungen setzt.
26.9.2025 lukuisat EU:n vihreän vedyn hankkeet vetäytyvät korkeiden kustannusten vuoksi, samalla kun ala keskittyy kestäviin ratkaisuihin.

Vihreä vety: 50 % EU-hankkeista keskeytetään!

Vihreä vety, tulevaisuuden lupaava energialähde, on paineen alaisena. Viimeaikaisten raporttien mukaan yli 50 prosenttia EU:n valtiontukea hakeneista hankkeista peruutettiin, koska vihreän vedyn tuotantokustannuksia pidettiin liian korkeina. Erityisen negatiivinen vaikutus oli joihinkin suurimmista lähes 1,9 gigawatin elektrolyysikapasiteetin projekteista, jotka lopetettiin. Tämä kehitys ei ole vain takaisku vedyn tuotannon lisäämissuunnitelmille, vaan myös korostaa vaikeuksia, joita voi syntyä siirtymisessä kestävämpiin energiamuotoihin. ökoNews raportoi, että lopullinen luettelo hyväksytyistä hankkeista on odotettavissa vuoden 2023 loppuun mennessä. Projektit valmistuvat taloudellisesti ja tuotanto alkaa 2,5 vuoden sisällä.

Yli 95 % nykyään käytetystä vedystä on peräisin fossiilisista lähteistä, ja tarve korvata fossiilinen vety vihreällä vedyllä on välttämätöntä ilmastohaitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Tuottajien tarve vihreälle vedylle kasvaa, kun "Power to X" -teknologioiden käyttö lisääntyy, kun uusiutuvalla energialla tuotetaan vetypohjaisia ​​raaka-aineita ja energialähteitä. Nämä tekniikat ovat erityisen tärkeitä aloille, joilla sähköistys ei ole tällä hetkellä mahdollista, kuten kemian- ja terästeollisuudessa, kuten KfW korostaa.

Haasteita ja mahdollisuuksia

Vetyteknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto tuo kuitenkin myös haasteita. Sähköpohjaisten raaka-aineiden ja polttoaineiden tuotannon arvioidaan edellyttävän merkittävästi uusiutuvan sähkön tuotantokapasiteettia. Tämä on erityisen monimutkaista, koska aluepotentiaali näiden uusiutuvien energiamuotojen laajentamiseen on rajallinen Euroopassa ja Saksassa. Pitkällä aikavälillä on odotettavissa, että suuri osa tarvittavasta vihreästä vedystä on hankittava ulkomailta.

Toinen tärkeä kysymys on vedyn hyötysuhde verrattuna uusiutuvan sähkön suoraan käyttöön. Tutkimukset osoittavat, että käytettäessä lämpöpumppuja yhdellä kilowattitunnilla uusiutuvalla sähköllä voidaan säästää noin 3,3 kilowattituntia maakaasua, kun taas vetyä tuottamalla vain 0,6 kilowattituntia. Siksi vetyä tarvitaan ensisijaisesti kaasuvoimaloiden polttoaineena sähkön saannin turvaamiseksi ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevan tuotannon vaihtelun tasapainottamiseksi, kuten laitoksen artikkelissa kuvataan. Umweltbundesamt mainitaan.

Tulevaisuuden näkymät

Vedyn tulevaisuutta varten Saksassa liittohallitus aikoo asentaa vuoteen 2030 mennessä 5 GW:n vetyelektrolysaattoreita, jotka tuottavat 14 terawattituntia vetyä. Tätä elektrolyysitehoa on tarkoitus kasvattaa 5 GW:iin vuoteen 2035 mennessä, kun taas koko Euroopan tavoite on 40 GW:n elektrolyysiteho vuoteen 2030 mennessä. Vedyn eri tuotantomuodoilla, mukaan lukien vihreä, harmaa, sininen, vaaleanpunainen, turkoosi ja valkoinen vety, on erilaiset päästöt ja energiankulutus. Vihreää vetyä tuotetaan sähköllä uusiutuvista energialähteistä ja sen energiatehokkuus on noin 75 %.

Ei ole epäilystäkään siitä, että vedyllä voi olla avainrooli tulevaisuuden energiajärjestelmässä erilaisissa sovelluksissa, mutta uusiutuvan sähkön suoraa käyttöä tulee priorisoida aina kun se on mahdollista. Tämä lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä haluttujen ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja riippuvuuden vähentämiseksi fossiilisista polttoaineista.