Lihan kulutus paineen alla: terveellistä vai haitallista ympäristölle? Totuus!

Lihan kulutus paineen alla: terveellistä vai haitallista ympäristölle? Totuus!

Keskustelu lihankulutuksesta Itävallassa ja Saksassa kiihtyy, ja luvut puhuvat puolestaan: Itävallan tilastokeskuksen mukaan jokainen itävaltalainen kuluttaa lihaa keskimäärin 57,6 kiloa vuodessa, mikä on vähemmän kuin vuonna 2014, jolloin se oli 65 kiloa. Monet asiantuntijat suhtautuvat tähän trendiin kriittisesti, sillä laskusta huolimatta syödyn lihan määrä on edelleen korkea ja lihankulutuksen terveysriskeistä ja ekologisista seurauksista käydään kiivaa keskustelua mm. kruunu raportoitu.

Lihan suosio juontaa juurensa miljoonien vuosien ihmisperinteeseen, jota ilman ei olisi paljon keskustelua eduista ja haitoista. Liha on runsas proteiinin lähde, jota elimistö tarvitsee elintärkeissä prosesseissa – mutta terveydellisiä haittoja ei voida jättää huomiotta. Liika punainen liha voi johtaa vakaviin sairauksiin, kuten sydänkohtauksiin tai diabetekseen. Myös lihantuotannon antibioottijäämien ongelma on kuuma aihe, sillä ne voivat tehdä bakteerista vastustuskykyisiä lääkkeille. Terveellinen lihankulutus on siksi ratkaisevan tärkeää. Monet ihmiset harkitsevat siksi vaihtoehtojen kokeilemista kasvipohjaiselle ruokavaliolle, jossa otetaan huomioon taloudelliset ja terveydelliset näkökohdat Sciodoo.

Lihan kulutuksen edut ja haitat

Lihateollisuus on Saksassa tärkeä ala, jonka vuotuinen liikevaihto on noin 45 miljardia euroa ja yli 150 000 työpaikkaa. Samalla tehdasviljelyn ympäristöhaittoja arvostellaan voimakkaasti, kun metsiä hakataan rehutuotantoon, mikä lisää merkittävästi CO₂-päästöjä. Mutta on myös ääniä, jotka väittävät, että oikea laiduntaminen voi vaikuttaa myönteisesti ilmastoon, sillä karja auttaa sitomaan hiiltä ja tekemään maaperästä hedelmällisempää. Tämä kaksoisnäkemys lihankulutuksesta sekä terveyden että ympäristön näkökulmasta tekee selväksi, että harkittu lähestymistapa lihaan on kestävän tulevaisuuden kannalta välttämätön.