Uusi Bundestag: Klöckner vaatii äänioikeusuudistusta lisää oikeudenmukaisuutta varten!

Uusi Bundestag: Klöckner vaatii äänioikeusuudistusta lisää oikeudenmukaisuutta varten!

Berlin, Deutschland - 25. maaliskuuta 2025 uusi saksalainen Bundestag muodostettiin kokouksessa, jonka presidentti Gregor Gysi, joka on pisin parlamentin jäsen. Kokous pidettiin liittovaltion presidentin Frank-Walter Steinmeierin läsnä ollessa, joka istui vieras-katsomoissa. Avauspuheessaan Gysi korosti kunnioituksen merkitystä parlamentin jäsenten keskuudessa ja käsitteli tärkeitä sosiaalipoliittisia kysymyksiä, mukaan lukien turvalliset eläkkeet, vero -oikeudenmukaisuus ja terveydenhuolto. Ukrainan meneillään olevaa sotaa ja Donald Trumpin poliittista kehitystä käsiteltiin. Gysi ehdotti myös 8. toukokuuta tekemistä tulevaisuudessa valtakunnallisena laillisena lomana. Puheensa aikana oli kuitenkin täysistunnossa, etenkin kun joulukuusien verokannat olivat levottomuuksia.

Perustaja istunto merkitsi myös uuden lainsäädäntöjakson alkua, koska hallituksen toimikausi päättyy uuden Bundestagin perustuslakiin. Steinmeier aikoo luovuttaa irtisanomistodistukset iltapäivällä. Uuden hallituksen nimittämiseen saakka nykyisen hallituksen jäsenet pysyvät virkaan.

Uudet kasvot Bundestagissa

Selvästi tunnistettavissa uudella lainsäädäntökaudella on Julia Klöcknerin nimitys uudeksi Bundestagin presidentiksi. Tällä vaaleilla Klöckneristä tulee tässä toimistossa neljäs nainen, joka on perinteisesti liittovaltion presidentin toimiston takana. Annemarie Renger, Rita Süssmuth ja Bärbel Bas pitivät jo toimistossaan. Entinen maatalousministeri Klöckner on jo esittänyt ehdotuksia äänioikeuden muuttamiseksi. Sinun on varmistettava, että kaikki parlamentin jäsenet saavat toimeksiannon sen jälkeen, kun 23 ehdokasta ei saanut valtuutusta viimeisissä liittovaltion vaaleissa.

Pitkä tie oikeuteen äänestää naisia

Näiden kehityksen konteksti tarkastelee naisten äänestyksen etenemistä Saksassa. Vuosi 2019 merkitsi naisten vaalilain 100 -vuotisjuhlaa, joka tuli voimaan kansalliskokouksen vaalien kautta tammikuussa 1919. Siitä lähtien naisilla on ollut oikeus osallistua parlamentin vaaleihin äänestäjinä ja ehdokkaana. Historiallisesti tasa -arvotaistelu ja naisten edustaminen politiikassa on edelleen keskeinen haaste.

Kuvioiden katsaus osoittaa, että 300 naista juoksi kansalliskokouksessa ensimmäisissä vaaleissa, joista 37 sai toimeksiannon. Viime aikoina naispuolisten parlamentin jäsenten osakkeet ovat lisääntyneet Bundestagissa noin 10 % 1950-luvulla 31 prosenttiin. Siitä huolimatta keskustelu kiintiöistä ja naisten yhtenäisestä edustamisesta politiikassa on ajan tasalla. Joissakin liittovaltion osavaltioissa, kuten Brandenburgissa ja Saksissa, hyväksyttiin pariteettilakeja, jotka määräävät vaaliehdotusten tasaisen miehityksen naisten ja miesten kanssa.