Talvesta tulee illuusio: asiantuntijat varoittavat talviporkkanoista!

Talven 2025 sääennusteet osoittavat poikkeuksellista poikkeamaa odotuksista. Pätevän meteorologin Dominik Jungin mukaan ilmiötä kutsutaan "talviporkkanaksi", koska ennustettu talvi ei toteudu. Pakkasen ja lumen sijaan monilla alueilla on leutoja lämpötiloja ja sateita, etenkin vuoden alussa. Tammikuun 6. päivänä Länsi-Saksassa odotetaan jopa 14 asteen lämpötiloja. Nämä lieventävät sääolosuhteet ovat seurausta nykyaikaisista säämalleista sekä ilmaston lämpenemisestä, joka johtaa epätyypillisiin tammikuun lämpötiloihin.

Jung huomauttaa, että säämallit yliarvioivat usein kylmän ja lumen historiallisten mallien perusteella. Tällä hetkellä vallitsevat lämpimät ilmamassat ovat tuhonneet alkuperäiset talviodotukset. Asiantuntijat varoittavat myös, että ilmaston lämpeneminen johtaa entistä arvaamattomimpiin sääilmiöihin ja talvisään tarkka ennustaminen on yhä vaikeampaa. Vaikka tammikuun puolivälissä ennustetaan uutta kylmää, todennäköisyys on edelleen epävarma. "Talviporkkanan" käsite symboloi todellisen talven pettyneitä toiveita, kuten Merkurius raportoitu.

Ilmaston lämpeneminen ja sen seuraukset

Ilmaston lämpeneminen lisääntyi merkittävästi vuonna 2023. Maapallon keskimääräinen pintalämpötila oli lähes 1,5 celsiusastetta korkeampi kuin vertailukaudella 1850-1900. Vertailun vuoksi: vuonna 2022 lämpötila oli 0,3 astetta alhaisempi. Tohtori Helge Gößling Alfred Wegener Institutesta (AWI) puhuu "yllättävän korkeista" lämpötiloista ja viittaa ihmisen aiheuttamiin vaikutuksiin, El Niñoon ja tulivuorenpurkauksiin lämpötilan nousun syinä. Erityisen huomionarvoista on, että 0,2 asteen nousulle ei ole vielä löydetty selitystä, mikä tekee siitä ratkaisevan kysymyksen ilmastotutkimuksessa.

Tutkimusryhmät epäilevät, että matalien pilvien puute Pohjois-Atlantin yllä vaikuttaa tähän kasvuun. Matalat pilvet heijastavat auringonvaloa ja niillä on viilentävä vaikutus, kun taas korkeat pilvet säilyttävät lämpöä ilmakehässä. Pilvisyyden vähenemistä matalilla korkeuksilla havaittiin erityisesti pohjoisilla keskileveysasteilla ja tropiikissa. Matalien pilvien määrä väheni merkittävästi Itä-Pohjois-Atlantilla, mikä on keskeinen tekijä maapallon keskilämpötilan nousussa. Tätä kehitystä olisi voinut edistää merenpinnan lämpeneminen ja pienhiukkasten väheneminen ilmakehässä.

Gößlingin varoituksen mukaan yli 1,5 celsiusasteen maapallon lämpeneminen voi olla lähempänä kuin aiemmin uskottiin. Tämä korostaa ilmastotavoitteiden tiukentamisen kiireellistä tarvetta ja varotoimia äärimmäisten sääilmiöiden, kuten esim. päivittäisiä uutisia raportoitu.