Emmie Arbel: Survival in the Shoah -historia
Dachaun kaupunginkirjastossa tapahtui äskettäin erityinen tapahtuma, jossa kaikki kiertyi eloonjääneen Emmie Arbelin liikkuvan elämäntarinan ympärille. Münchenin taiteilija Barbara Yelin, joka on kansainvälisesti tunnustettu taiteellisista saavutuksistaan, on vanginnut Arbelin tarinan graafisen romaanin muodossa. Työsi sai Max- ja Moritz -palkinnon vainon ja lennon aiheiden taiteellisesta tutkimuksesta tulevana vuonna.
Tapahtumassa esitettiin vaikuttavia otteita Yelinin kirjasta, joka dokumentoi elävien kuvien kanssa Arbelin kokemuksista Westerbork-kohdista sekä keskitysleiristä Ravensbrück ja Bergen-Belsen. Tarina hyppää eri ajanjaksojen välillä ja tarjoaa siten syvän kuvan päähenkilön elämän monimutkaisesta todellisuudesta.
elämä tietueissa
Emmie Arbel, syntynyt Haagissa vuonna 1937, kokenut toisen maailmansodan kauhut lähellä. Natsit karkottivat hänen perheensä vuonna 1942, ja julmat olosuhteet johtivat hänen äitinsä kuoli keskitysleirillä vuonna 1945. Hänen isänsä murhattiin Buchenwaldissa. Näistä traumaattisista kokemuksista huolimatta hän otti askeleen Israeliin, missä hän tapasi Barbara Yelinin työskentelemään kansainvälisen projektin "selviytymiskeskeisen visuaalisen kertomuksen" parissa. Kyse on taiteen selviytyjien tarinoiden sieppaamisesta.
alun perin suunniteltu 40-sivuiseksi tilaukseksi nimikkeellä "Mutta minä asun", kävi nopeasti selväksi, että koko elämää ei ollut mahdollista laittaa niin pieneen tilaan. Joten idea tuli kattavammalle graafiselle romaanille "Emmie Arbel. Muistin väri", joka julkaistiin viime vuonna.
luova prosessi
Yelin halusi aluksi pitää ammattimaisen etäisyyden päähenkilöstään, mutta antoi itselleen yhä enemmän saada henkilökohtaisia näkemyksiä Arbelin elämästä. Kaksi naista viettivät paljon aikaa yhdessä, ja tänä aikana Arbel tutki, mitkä heidän muistoistaan oli tarkoitus kertoa ja minkä pitäisi olla piilotettu ikuisesti. Yelin huomasi, kuinka tärkeitä nämä arjen hetket olivat saada aito vaikutelma Arbelin elämästä.
Oman menneisyyden käsittely ei ole helppoa Arbelille. Hänen oli muistettava traumaattiset kokemukset, jotka olivat piilossa pitkään. Erityisesti muistot hänen isänsä väärinkäytöksestä keskittymisleiristä vapautumisen jälkeen pysyivät hänelle haasteena. Arbelin tämän ajan arvostelulle on ominaista merkittävä rehellisyys, kun hän puhuu siitä, kuinka hän tunsi: "Muistan, en muista." Tämä revitty muisti on keskeinen graafisessa romaanissa ja heijastaa Arbelin taisteluita.
Yelin edusti Arbelin muistoja kuvissa, jotka toimivat "kävelykeppeinä" hänen menneisyytensä tutkimiseksi. Hetkinä, jolloin epävarmuustekijöitä tapahtui, Yelin kysyi kuten "oliko se sellainen, Emmie?" Ja auttoi aktivoimaan ja järjestämään uudelleen Arbelin muistot. Itse kertomus ei ole lineaarinen, mikä korostaa muistojen kaoottista luonnetta.
Selviytyjien päätös jakaa elämäntarinansa pyrkii myös suurempaan tavoitteeseen: se toivoo, että Shoahin muisti pysyy ainutlaatuisena historiassa. Paikan valinta, Dachau, on erityisen tärkeä, koska siinä on myös kansallissosialismin historiallinen taakka. Graafinen romaani ei siis ole vain taideteos, vaan myös tärkeä asiakirja, joka säilyttää ja välittää Emmie Arbelin tarinan.
Lisätietoja tapahtumasta ja Barbara Yelinin graafisesta romaanista on yksityiskohtaisia raportteja
.sidebar {
width: 300px;
min-width:300px;
position: sticky;
top: 0;
align-self: flex-start;
}
.contentwrapper {
display: flex ;
gap: 20px;
overflow-wrap: anywhere;
}
@media (max-width:768px){
.contentwrapper {
flex-direction: column;
}
.sidebar{display:none;}
}
.sidebar_sharing {
display: flex;
justify-content: space-between;
}
.sidebar_sharing a {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .95rem;
transform: none;
border-radius: 5px;
display: inline-block;
text-decoration: none;
color:#333;
display: inline-flex;
justify-content: space-between;
}
.sidebar_sharing a:hover {
background-color: #333;
color:#fff;
}
.sidebar_box {
padding: 15px;
margin-bottom: 20px;
box-shadow: 0 2px 5px rgba(0, 0, 0, .1);
border-radius: 5px;
margin-top: 20px;
}
a.social__item {
color: black;
}
.translate-dropdown {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
display: inline-block;
text-decoration: none;
color: #333;
margin-bottom: 8px;
}
.translate-dropdown {
position: relative;
display: inline-flex;
align-items: center;
width: 100%;
justify-content: space-between;
height: 36px;
}
.translate-dropdown label {
margin-right: 10px;
color: #000;
font-size: .95rem;
}
.article-meta {
gap:0 !important;
}
.author-label, .modified-label, .published-label, modified-label {
font-weight: 300 !important;
}
.date_autor_sidebar {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
text-decoration: none;
color: #333;
display: flex;
justify-content: space-between;
margin-bottom: 8px;
}
.sidebar_autor {
background: #333;
border-radius: 4px;
color: #fff;
padding: 0px 5px;
font-size: .95rem;
}
time.sidebar_time, .translateSelectlabel, sidebar_time {
margin-top: 2px;
color:#000;
font-style:normal;
font-size:.95rem;
}
.sidebar_updated_time {
background-color: #e6e6e6;
padding: 5px 10px;
margin: 0;
font-size: .8em;
transform: none;
border-radius: 5px;
text-decoration: none;
color: #333;
display: flex;
justify-content: space-between;
margin-bottom: 8px;
}
time.sidebar_updated_time_inner {
background: #333;
border-radius: 4px;
color: #fff;;
padding: 2px 6px;
}
.translate-dropdown .translate {
color: #fff; !important;
background-color: #333;
}
.translate-dropdown .translate:hover {
color: #fff; !important;
background-color: #b20e10 !important;
}
.share-button svg, .translate-dropdown .translate svg {
fill: #fff;
}
span.modified-label {
margin-top: 2px;
color: #000;
font-size: .95rem;
font-weight: normal !important;
}
.ad_sidebar{
padding:0;
border: none;
}
.ad_leaderboard {
margin-top: 10px;
margin-bottom: 10px;
}
.pdf_sidebar:hover {
background: #b20e10;
}
span.sidebar_time {
font-size: .95rem;
margin-top: 3px;
color: #000;
}
table.wp-block-table {
white-space: normal;
}
input {padding: 8px;width: 200px;border: 1px solid #ddd;border-radius: 5px;}
.comments { margin-top: 30px; }
.comments ul { list-style: none; padding: 0; }
.comments li { border-bottom: 1px solid #ddd; padding: 10px 0; }
.comment-form { margin-top: 15px; display: flex; flex-direction: column; gap: 10px; }
.comment-form textarea { width: 100%; padding: 8px; border: 1px solid #ddd; border-radius: 5px;}
.comment-form button { align-self: flex-start; background: #333; color:#fff; border:0; padding:8px 15px; border-radius:5px; cursor:pointer; }
.comment-form button:hover { background: #b20e10; }
Kommentare (0)