Bf 110: Augsburgin vastaus ilmataisteluhaasteeseen!
Opi Messerschmitt Bf 110:n, Luftwaffen ratkaisevan hävittäjälentokoneen historia toisessa maailmansodassa, kehityksestä käyttöönottoon.
Bf 110: Augsburgin vastaus ilmataisteluhaasteeseen!
Rohkea koelentäjä tohtori Hermann Wurster nousi Augsburg-Haunstettenissä 12. toukokuuta 1936 kiitotielle ensimmäistä kertaa vallankumouksellisella Messerschmitt Bf 110 V1:llä (D-AHOA). Tämä pitkän kantaman hävittäjäksi suunniteltu kaksimoottorinen hävittäjälentokone nousi ja otti haasteen vastaan Luftwaffen pommikokoonpanojen suojelemisessa. Mutta muotoilu ei ollut vielä täydellinen: kaksinkertaiset pystysuorat stabilaattorit olivat kulmikkaita, ja rungon tylppä nokka herätti kysymyksiä sen soveltuvuudesta ilmataisteluihin. Pystyykö tämä suuri lentokone kestämään paremmin ohjattavia sieppaajia vastaan? Asiantuntijoiden keskuudessa vallitsi suuri epäilys, kun taas Hermann Göring oli luottanut Bf 110:een vuodesta 1934 lähtien.
Bf 110 joutui kovaan kilpailuun Focke-Wulf- ja Henschel-malleja vastaan. Vaikka Focke-Wulfin Fw 57 poistettiin nopeasti pöydältä ylipainon ja huonojen lento-ominaisuuksien vuoksi, Henschelin Hs 124 ei myöskään pystynyt vakuuttamaan. Bf 110:stä tuli toivon majakka Luftwaffelle. Innovatiivisten kevyiden rakennusmenetelmien ja aerodynaamisesti hyvin harkitun suunnittelun ansiosta, joka kesti ajan kokeen, Bf 110:stä tuli ensimmäinen valinta hävittäjäyksiköihin. Ensimmäiset tuotantoversiot, A-0, varustettiin Junkers Jumo 210 -moottorilla, joka ei kuitenkaan tuottanut haluttua nopeutta. Myöhemmin tuli tehokkaampi B-sarja, joka saavutti jo 480 km/h, mutta jäi silti odotuksista.
Tekninen kehitys ja haasteet
Bf 110:een tehtiin lukuisia teknisiä päivityksiä, joista merkittävin on uusi DB 601A -moottori, joka nosti huippunopeuden 530 km/h:iin. Näistä parannuksista huolimatta Bf 110 osoittautui huonommaksi ilmataistelussa brittiläistä Spitfireä ja Hurricanea vastaan. Kesästä 1940 lähtien tappiot muuttuivat hälyttäviksi, ja Reichin ilmailuministeriö suunnitteli lopettavansa Bf 110:n tuotannon. Me 210:n epäonnistumisen jälkeen tuotanto kuitenkin jatkui ja Bf 110 pysyi välttämättömänä sodan loppuun asti.
Bf 110:n sopeutumiskyky oli huomattava: se ei toimi vain hävittäjänä, vaan myös hävittäjäpommittajana ja yöhävittäjänä. G-sarjan myötä, joka aloitettiin tuotantoon vuonna 1942, Bf 110 muunnettiin yöhävittäjätehtäviin ja varustettiin uusimmalla tekniikalla. Kaikista haasteista ja muiden mallien kilpailusta huolimatta Bf 110 säilyi välttämättömänä lentokoneena, jonka kokonaismääräksi arvioidaan yli 6 000 esimerkkiä. Niiden monipuolisuus ja kestävyys teki niistä legendaarisen osan ilmailun historiaa.