Uusi EU-laki: Mitä sinun tulee tietää vanhojen vaatteiden hävittämisestä!

Vuodesta 2023 alkaen Euroopan unionissa sovelletaan uusia tekstiilien hävittämismääräyksiä. Asetuksen mukaan vanhat tekstiilit on kerättävä erikseen. Voimakkaasti likaiset, vaurioituneet tai saastuneet vaatteet tulee kuitenkin hävittää jäteastiaan. Uusien vaatimusten tavoitteena on optimoida kierrätystä ja lisätä käytettyjen tekstiilien palautusastetta. Hyväkuntoisia vaatteita tulee jatkossakin viedä käytettyjen vaatteiden säiliöihin kierrätysprosessien parantamiseksi. Voimakkaasti kuluneita tai saastuneita tekstiilejä ei voida kierrättää tehokkaasti, eikä niiden kierrättämiseen ole tällä hetkellä kestävää ratkaisua.

Wesermarschissa on ollut käytössä ilmainen käytettyjen vaatteiden keräysjärjestelmä useiden vuosien ajan. Vastaavat kontit pystytetään markettien parkkipaikoille, asuinalueille ja kierrätyskeskuksiin. Ylitäytetyt kontit ovat ongelma: konttien viereen ei saa laittaa vaatteita, koska se katsotaan laittomaksi jätteenkäsittelyksi ja siitä voi seurata sakkoja. GIB Disposal Wesermarsch ei ole perustanut omia keräysastioita eikä ole vastuussa niiden tyhjentämisestä ja puhdistamisesta. Tämä vastuu on kierrättäjillä, jotka asentavat säiliöt.

EU-määräykset tekstiilien hävittämisestä

Nykyisten määräysten lisäksi vaatimukset muuttuvat 1.1.2025 alkaen, jolloin EU:ssa käytetyt tekstiilit on kerättävä erillään muusta jätteestä. Toimenpiteen tarkoituksena on vähentää vuosittain poltettavien tai kaatopaikalle sijoitettavien tekstiilien määrää sekä edistää uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Saksassa yli miljoona tonnia vanhoja tekstiilejä päätyy säiliöihin joka vuosi, ja vain noin 50 % kerätyistä tekstiileistä on edelleen käyttökelpoisia. Noin 10 % näistä käyttökelpoisista tekstiileistä menee suoraan apua tarvitseville, kun taas loput markkinoidaan usein EU:n ulkopuolella.

EU:ssa erikseen kirjattujen käytettyjen tekstiilien osuus on noin 22 %. Maailmanlaajuisesti on arvioitu, että alle 1 % käytetyistä tekstiileistä kierrätetään uusiksi tuotteiksi. Saksassa keräämisestä vastaavat pääasiassa voittoa tavoittelemattomat järjestöt, ja keräysaste on 50–65 prosenttia. Muissa EU-maissa, kuten Latviassa ja Espanjassa, keräysaste on huomattavasti alhaisempi, vastaavasti 5 prosenttia ja 12 prosenttia. Kierrätyksen parantamiseksi keskustellaan "laajennetusta tuottajavastuusta", jossa valmistajien on maksettava keräyksestä, lajittelusta ja kierrätyksestä. Tällä hetkellä EU:ssa on jo laajennettu tuottajavastuu muille tuoteryhmille, kuten paristoille ja pakkauksille.

Tekstiilien sekakuidut ovat erityisen haastavia kierrätykseen, mikä tarkoittaa usein sitä, että monet tekstiilit on poltettava lajittelun jälkeen. Lisäksi EU:ssa ei ole tällä hetkellä säännöksiä tekstiilien ekologisesta suunnittelusta. Kuluttajia rohkaistaan ​​ostamaan vähemmän, valitsemaan pitkäikäisiä tuotteita ja kiinnittämään huomiota merkintöihin, kuten Blue Angel tai Green Button. Myös vaatteiden vaihtoa ja käytettyjen ostosten tekemistä suositellaan kestäväksi vaihtoehdoksi.